Avaa päävalikko
Nedeljko Čabrinović.

Nedeljko Čabrinović (2. helmikuuta 1895 Sarajevo, Bosnia20. tammikuuta 1916 Theresienstadt, Itävalta-Unkari)[1] oli bosnialainen serbinationalisti, joka oli mukana Musta käsi -salaseuran kesäkuussa 1914 Sarajevossa toteuttamassa Itävallan arkkiherttua Frans Ferdinandin salamurhahankkeessa. Čabrinovićin yritys murhata Frans Ferdinand epäonnistui, mutta hieman myöhemmin toinen salaliittolainen Gavrilo Princip onnistui ampumaan arkkiherttuan. Murha käynnisti ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen johtaneen tapahtumaketjun.

Varhaisemmat vaiheetMuokkaa

Bosnian serbeihin kuulunut Čabrinović kävi koulua 14-vuotiaaksi asti ja työskenteli sen jälkeen putkimiehenä, puuseppänä ja latojana. Hän muutti Itävallalle kuuluneesta Bosniasta Belgradiin Serbiaan, jossa hän sai työpaikan anarkistiseen kirjallisuuteen erikoistuneesta painoliikkeestä. Hän palasi Sarajevoon vuonna 1912, mutta osallistuttuaan kirjapainotyöläisten lakkoon hänet karkotettiin kaupungista viideksi vuodeksi, jolloin hän meni uudelleen Belgradiin. Čabrinović liittyi nyt Dragutin Dimitrijevićin johtamaan Musta käsi -salaseuraan, jonka tavoitteena oli Bosnian yhdistäminen Serbiaan.[2]

Frans Ferdinandin murhayritysMuokkaa

Itävallan kruununperillisen Frans Ferdinandin ilmoitettiin vierailevan Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914. Musta käsi koulutti ja varusti salamurhaiskua varten kolme Serbiassa asunutta bosnialaistaustaista nuorta miestä, Principin, Čabrinovićin ja Trifko Grabežin, jotka sairastivat kaikki parantumatonta tuberkuloosia ja tiesivät, että eivät eläisi enää kauan. Vierailupäivänä kaikkiaan seitsemän salaliittolaista väijyi väkijoukon seassa eri paikoissa arkkiherttuan suunnitellun reitin varrella Appel-rantabulevardilla. Ensimmäisinä tilaisuuden saaneet Muhamed Mehmedbašić ja Veljko Čubrilović jänistivät viime hetkellä. Čabrinović sen sijaan heitti arkkiherttuan autoa käsikranaatilla sen kulkiessa hänen ohitseen kello 10.15. Kranaatti ponnahti auton laskostetulta kuomulta, vieri taaemman auton alle ja räjähti siellä. Räjähdys haavoitti vakavasti kahta kyydissä ollutta saattueen jäsentä ja kymmenet sivustakatsojat saivat vammoja kranaatinsirpaleista, mutta arkkiherttua säilyi vahingoittumattomana ja jatkoi matkaansa. Čabrinović yritti saamiensa ohjeiden mukaisesti itsemurhaa nielemällä syanidikapselin ja hyppäämällä viereiseen Miljackajokeen, mutta myrkky ei tehonnut ja joki oli kuivuuden vuoksi niin matala, että poliisit saivat helposti kiskottua hänet ylös. Noin puoli tuntia myöhemmin Princip onnistui ampumaan Frans Ferdinandin.[2][3]

 
Murhasalaliitosta syytetyt oikeudessa. Eturivissä vasemmalta Čabrinović, Gavrilo Princip ja Danilo Ilić.

Čabrinović tuomittiin vuonna 1915 oikeudessa murhayrityksestä, mutta alle 20 vuoden ikäisenä häntä ei silloisen Itävallan lainsäädännön mukaan voinut tuomita kuolemaan, joten hän sai 20 vuoden vankeustuomion. Hän kuoli tuberkuloosiin vankilassa Böömissä tammikuussa 1916.[2][3]

LähteetMuokkaa

  1. Vremeplov (20. januar 2019) (serbokroaatiksi) Radio Televizija Srbije. Viitattu 20.10.2019.
  2. a b c Nedjelko Cabrinovic (englanniksi) Spartacus Educational 2015. Viitattu 20.10.2019.
  3. a b Samuel Foster: Sarajevo Incident (englanniksi) 1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War. Viitattu 20.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa