Galleria Academica (kirja)
Galleria Academica. Yliopistomiesten muotokuvia on vuonna 1961 ilmestynyt kirja Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmasta, jossa on esillä myös joukko osakuntien hallussa olevia muotokuvia. Alanimestään huolimatta se ei sisällä pelkästään miespuolisten henkilöiden muotokuvien esittelyjä.[1]
| Galleria Academica. Yliopistomiesten muotokuvia. | |
|---|---|
| Kirjailija | Matti Malmberg (toim.) |
| Kansitaiteilija | Urpo Huhtanen |
| Kieli | suomi |
| Genre | kuvataide |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1961 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 524 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Toimittaminen muokkaa
Teoksen kustansi WSOY ja sen toimitti Matti Malmberg. Helsingin yliopisto otatti teokseen sisältyvät mustavalkoiset valokuvat muotokuvista. Johdannoksi Onni Okkonen laati 59-sivuisen katsauksen muotokuvataiteen kehittymisestä Suomessa ja Galleria Academica -kokoelmasta. Teoksen henkilöhakemiston tarkasti Yrjö Blomstedt ja kuvaluettelon Aimo Reitala.[1]
Sisältö muokkaa
Kirjassa on johdannon jälkeen 388 muotokuvaa lyhyine tietoineen muotokuvan henkilön syntymävuoden mukaisessa järjestyksessä sekä kuvaluettelo ja henkilö- ja taiteilijahakemistot. Muotokuvista esitetään teoksessa käytetty järjestysnumero, kohteena olevan henkilön nimi ja syntymä- sekä edesmenneestä henkilöstä kuolinvuosi, taiteilijan nimi tai merkintä "tuntematon", muotokuvan valmistumisvuosi ja aiemmasta muotokuvasta uudelleen tehdyn työn tapauksessa merkintä "kopio".[1]
Ensimmäinen teoksessa esitelty muotokuva on tuntemattoman taiteilijan maalaus Isak Rothoviuksesta ja viimeinen Aarre Heinosen vuonna 1959 maalaama muotokuva professori Eeva Jalavistosta. Muotokuvien esittelysivuja ei ole teoksessa numeroitu, mutta ne ovat sivuilla 61–448. Keisari Aleksanteri I:stä, Edvard Jonas Wilhelm af Brunérista, Matthias Alexander Castrénista, Anders Donnerista, Fredrik Elfvingistä, Pentti Eskolasta, Harry Federleystä, Frans Mikael Franzénista, Johannes Gezelius nuoremmasta, Ivar Heikelistä, Heikki Klemetistä, Kaarle Krohnista, Iivari Leiviskästä, Edwin Linkomiehestä, Erik Lönnrothista, Adolf Mobergsta, Johan Jakob Nervanderista, Johan Axel Palménista, Johan Philip Palménista, Henrik Gabriel Porthanista, Karl Gabriel Thiodolf Reinistä, Waldemar Ruinista, Johan Ludvig Runebergistä, Maximus af Schulténista, E. N. Setälästä, Gunnar Suolahdesta, Hugo Suolahdesta, Werner Söderhjelmistä, Zachris Topeliuksesta, Antti Tulenheimosta ja Arvo Ylpöstä teoksessa esitellään kaksi muotokuvaa, J. V. Snellmanista kolme muotokuvaa.[1]
Kuvaluettelo on laadittu muotokuvien esittelyn numerojärjestyksessä. Muotokuvista ilmoitetaan kohteen nimi, taiteilijan nimi, valmistumisvuosi, kopion tapauksessa alkuperäisen tekijän nimi, koko, sijaintipaikka yliopistolla sekä muun kuin öljyvärimaalauksen tapauksessa muotokuvan tyyppi, kuten Alpo Sailon vuonna 1911 valmistuneesta Viktor Heikeliä esittävästä työstä numero 115. tieto "pronssinen rintakuva".[1]
Aakkosellinen henkilöhakemisto muotokuvien kohteista sisältää muotokuvan kohteena olevan henkilön nimen ja syntymä- sekä mahdollisen kuolinvuoden, henkilöä esittävän kuvan tai kuvien numeron teoksessa sekä lyhyet tiedot henkilön yliopistotehtävistä – pienin poikkeuksin, vuosilukuineen suomeksi ja ruotsiksi. Esimerkiksi Toivo Kivimäen, joka oli myös poliitikko ja moninkertainen ministeri ja kansanedustaja, todetaan olleen siviilioikeuden professori 1931–1956. Aakkosellinen taiteilijahakemisto sisältää puolestaan muotokuvien tunnetut tekijät ja heidän teoksessa esitettyjen töidensä numerot.[1]