G-voima

kiihtyvyyden yksikkö

G-voima (käytetään tunnuksia G ja g) on nimestään huolimatta kiihtyvyyden, eikä voiman yksikkö. Yksi G tarkoittaa Maan painovoiman tuottamaa putoamiskiihtyvyyttä maanpinnan läheisyydessä. Koska maan massa ei ole jakautunut tasaisesti eikä maapallo ole täysin pyöreä, ei myöskään putoamiskiihtyvyys ole kaikkialla sama. Tästä syystä putoamiskiihtyvyytenä käytetään standardoitua normaaliputoamiskiihtyvyyttä 1 G = 9,80665 m/s2.[1] Helsingissä meren pinnan tasolla mitattu vapaan putoamisen kiihtyvyys on g = 9,8190 m/s2.[1] G-voimia käytetään yleensä silloin, jos halutaan verrata tapahtumaa normaalisti koettaviin tilanteisiin. G-voimaa käytetäänkin erityisesti ihmiseen kohdistuvasta kiihtyvyydestä puhuttaessa.

Avaruussukkulan astronautit kokevat alle 4 G:n kiihtyvyyden nousussa ja laskussa[2]. Hävittäjälentäjät altistuvat 6 G kiihtyvyydelle[2]. Eräissä vuoristoradoissa kiihtyvyys nousee 6,5 G:hen saakka[2].

Kun G-voima on tarpeeksi suuri tai kestää tarpeeksi kauan, se aiheuttaa aivojen verenkierron heikkenemisen[2]. Ensin menetetään perifeerinen näkö, sitten värinäkö[2]. Sitten seuraa blackout eli tilapäinen sokeus[2]. Äärimmäisessä tapauksessa suuri G-voima aiheuttaa tajunnan menetyksen[2].

Suuret G-voimat eli voimakkaat kiihtyvyydet aiheuttavat toisinaan hävittäjälentäjille ammattitauteja.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Suomen standardisoimisliitto SFS: SI opas, s. 14. SFS Standardisointi, 2002.
  2. a b c d e f g Susan Gilbert: When Brain Trauma Is at the Other End Of the Thrill Ride The New York Times. 25.6.2002. Viitattu 12.4.2025. (englanniksi)
  3. Valtiokonttori: 68 hävittäjälentäjää hakenut ammattitautia
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.