G-proteiini

kemiallinen yhdiste

G-proteiinit (guaniininukleotidia sitovat proteiinit) ovat toisiolähettikaskadeihin liittyviä proteiineja. Niiden signaalinvälitysmekanismiin kuuluu guanosiinidifosfaatin (GDP) korvaaminen guanosiinitrifosfaatilla. G-proteiinit kuuluvat GTPaaseihin.

G-proteiini

G-proteiinit ovat kenties tärkeimpiä signaalinvälitykseen osallistuvia molekyylejä. Ne liittyvät diabetekseen, alkoholismiin, joihinkin syövän muotoihin sekä moniin muihin sairauksiin. Alfred Gilman ja Martin Rodbell saivat 1994 Nobelin lääketieteen palkinnon G-proteiinien keksimisestä ja tutkimisesta.[1]

G-proteiinit ovat solukalvoon kiinnittyneitä trimeerejä, jotka koostuvat α-, β ja γ-osasta. G-proteiinikytkentäiset reseptorit aktivoivat G-proteiineja. G-proteiinin aktivoituessa GDP vaihtuu GTP:hen ja proteiinin alfaosa (Gα-GTP) sekä beeta-gamma-osa (Gβγ) irtoavat toisistaan sekä reseptorista. Gα-GTP ja Gβγ voivat molemmat aktivoida omia signalointiteitään.

Lähteet muokkaa

  1. The Nobel Prize in Physiology or Medicine 1994 Nobelprize.org. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta G-proteiini.