Friedrichstraße
Friedrichstraße on yksi Berliinin keskeisimmistä kulttuuri- ja ostoskaduista. Se kulkee etelä–pohjoissuunnassa Mitten kaupunginosan halki ja on yksi Unter den Lindenin tärkeimmistä poikkikaduista. Etelässä katu jatkuu Kreuzbergin puolelle ja päättyy Mehringplatz-aukiolle, pohjoispää on Oranienburger Torin luona. Friedrichstraße ylittää pohjoispäässään Spreejoen Weidendammer Brücke -siltaa pitkin. Katu on nimetty Preussin kuningas Fredrik I:n mukaan.
Friedrichstraße on 3,3 kilometriä pitkä ja se oli aikanaan Berliinin pisin katu. Katu tunnettiin jo 1800-luvulla ravintoloistaan sekä tanssi- ja huvittelupaikoistaan. Katu kärsi pahoin toisen maailmansodan pommituksissa ja sen varrella jäi pystyyn vain kymmenkunta taloa.[1] Berliinin jaon yhteydessä rajalinja jakoi kadun kahteen osaan, sillä Mitte kuului Itä-Berliiniin, Kreuzberg sen sijaan Länsi-Berliiniin. Kuuluisa rajanylityspaikka Checkpoint Charlie sijaitsi kadun varrella. Pääosa kadusta jäi siten Itä-Berliinin puolelle. Kadun kumpikaan osa ei noussut Berliinin muurin halkomana uuteen kukoistukseen Berliinin jaon aikana.
Saksojen yhdistymisen jälkeen muurin läheisyydessä olevat korttelit on rakennettu täysin uudestaan, ja Friedrichstraßesta on tullut jälleen yksi tärkeimmistä Berliinin huvittelukaduista. Kadun varrella on 1990-luvulla käynnistyneen uudisrakentamisen ansiosta paljon näyttävää modernia arkkitehtuuria. Vuonna 1996 kadulla avattiin Pariisin Galeries Lafayette -tavaratalon Berliinin-toimipiste. Se on osa kolmen modernilla tyylillä rakennetun korttelin kokonaisuutta, jonka osat tunnetaan nimillä Quartier 205, 206 ja 207.[1]
Kadun varrella Mittessä sijaitsee Friedrichstraßen rautatieasema. Koska muutamat Länsi-Berliinin metrolinjat kulkivat Berliinin jaon aikana osan matkastaan Itä-Berliinin puolella ja pysähtyivät siellä Friedrichstraßen asemalla, myös tämä yhdistetty rautatie- ja metroasema toimi jaon aikana rajanylityspaikkana.
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
- Friedrichstraße - Interactive 360° Panorama
- Friedrichstraße Homepage (Arkistoitu – Internet Archive)