Fredrik I (Preussi)

Preussin kuningas

Fredrik I (saks. Friedrich I. in Preußen, 11. heinäkuuta 1657 Königsberg25. helmikuuta 1713 Berliini) oli Preussin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas. Hänen valtakautensa ulottui vuodesta 1701 vuoteen 1713. Brandenburgin vaaliruhtinaana hän hallitsi vuodesta 1688 saakka nimellä Fredrik III.

Fredrik I
Preussin kuningas
Valtakausi 18. tammikuuta 1701 – 25. helmikuuta 1713
Seuraaja Fredrik Vilhelm I
Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttua
Valtakausi 9. toukokuuta 1688 – 18. tammikuuta 1701
Edeltäjä Fredrik Vilhelm
Syntynyt 11. heinäkuuta 1657
Königsberg, Brandenburg-Preussi
Kuollut 25. helmikuuta 1713 (55 vuotta)
Berliini, Preussin kuningaskunta
Puoliso Elisabet Henrietta
Sophie Charlotte
Sophie Louise
Lapset Luise Dorothea
Fredrik August
Fredrik Vilhelm I
Suku Hohenzollern
Isä Fredrik Vilhelm
Äiti Louise Henriette
Uskonto kalvinisti
Nimikirjoitus

Elämänvaiheita muokkaa

Hohenzollernin sukuun kuulunut Fredrik syntyi Königsbergissä Brandenburgin vaaliruhtinaalle Fredrik Vilhelmille ja Orania-Nassaun Luise Henriettelle. Hän oli Fredrik Vilhelmin kolmas poika.

Brandenburgin vaaliruhtinaaksi tuli Fredrik III 29. huhtikuuta 1688 hänen isänsä kuoltua. Kunnianhimoiselle nuorelle miehelle vaaliruhtinaan arvonimi oli liian vähäpätöinen. Naapuriruhtinaan August Väkevän esimerkin innoittamana hän ryhtyi tavoittelemaan Preussin kuninkaan arvonimeä. Hänen omat ministerinsä eivät uskoneet sen olevan mahdollista, koska Preussi ja Brandenburg olivat liian pieniä valtioita, jotta Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija keisari Leopold I myöntäisi arvonimen.[1]

Fredrik I oli asian johdosta usein yhteydessä keisariin ja hänen tilaisuutensa tuli kun keisari tarvitsi apua sodassaan Ranskan kuningas Ludvig XIV vastaan. Fredrik lupasi antaa keisarille 8000 sotilasta jos tämä myöntää kuninkuuden. Keisari suostui ja vaaliruhtinas Fredrik III tuli Preussin kuningas Fredrik I 18. tammikuuta 1701. Königsbergissä pidetyissä seremonioissa Fredrik asetti kruunun päähänsä itse. Fredrik tunsi koko loppuelämänsä syvää kunnioitusta keisaria kohtaan pitäen häntä lääninherranaan.[2]

Vakaumuksellisena luterilaisena Fredrik piti Ranskaa uhkana sekä kaikille protestanteille että omalle valtiolleen. Sen tähden hän liittoutui Espanjan perimyssodassa keisari Leopold I:n kanssa Ranskaa vastaan. Muutenkin hän myötäili keisaria ulkopolitiikassaan ottamatta kovin itsenäistä kantaa. Sota maksoi Preussille paljon, eikä sillä saavutettu juuri mitään. Ulkovallat tunnustivat Fredrikin kuninkaan arvonimen ja Preussi sai hallittavakseen Rein-joen varrelta Ylä-Gelderlandin ja Sveitsistä Neuchâtelin alueen.[3]

Fredrik halusi Ruotsin liittolaisekseen. Kaarle XII:n kanssa kaavailtiin liittosopimusta, joka olisi antanut Preussille mahdollisuuden liittää Puolan länsiosat itseensä. Ruotsin tappio Suuressa Pohjan sodassa esti kaavailut.[4]

Vaikka Fredrik I pitikin Ranskaa valtiona uhkana, hän salli useiden ranskalaisten perheiden muuttaa Berliiniin. Kyseessä olivat uskonnollista vainoa pakenevat hugenotit. Berliiniin syntyi merkittävä ranskankielinen yhteisö. Kuningatar Charlottelle hän rakennutti Berliiniin Charlottenburgin linnan, jonka puistosta tuli suosittu ulkoilualue. Maahan houkuteltiin italialaisia ja ranskalaisia taiteilijoita.[5]

Toisin kuin myöhemmät preussilaiset sotilaskuninkaat, Fredrik I rakasti ylellisyyttä. Hän keräili jalokiviä, kiinalaista posliinia ja kalliita huonekaluja. Hänen saapuessaan paikalle vedettiin esiin punaiset matot, liput hulmusivat ja rummut pärisivät. Krenatöörit joiden puvut oli kirjailtu hopeakudonnaisilla, muodostivat kunniakujan. Hänen juhlansa, joita järjestettiin usein, olivat täynnään mitä kalleimpia herkkuja. Hänen pojanpoikansa Fredrik Suuri kritisoi tätä ankarasti. Hallitsijan lempiharrastus oli metsästys.[5]

Berliini sai Fredrikin aikana kunnianimen ”Spreejoen Ateena”. Kunnia tästä kuuluu kuninkaan filosofikuningattareksi kutsutulle vaimolle Sophie Charlottalle. Hän suosi tieteitä ja taiteita, ja hänen tuttaviinsa ja keskustelukumppaneihinsa kuului Gottfried Leibniz. Puolisoiden säilyneestä kirjeenvaihdosta on päätelty, ettei heidän avioliittonsa ollut onnellinen.[5]

Lähteet muokkaa

  1. Grimberg, C.: Kansojen historia, 1983, s. 70-71
  2. Grimberg, C.: Kansojen historia, 1983, s. 71, 75
  3. Grimberg, C.: Kansojen historia, 1983, s. 75- 76
  4. Grimberg, C.: Kansojen historia, 1983, s. 76
  5. a b c Grimberg, C.: Kansojen historia, 1983, s. 74-75

Aiheesta muualla muokkaa

  Edeltäjä:
Fredrik Vilhelm
Brandenburgin vaaliruhtinas
16881713
Seuraaja:
Fredrik Vilhelm I
  Edeltäjä:
Fredrik Vilhelm
Preussin herttua
16881701
Seuraaja:
-
  Edeltäjä:
Preussin kuningas
17011713
Seuraaja:
Fredrik Vilhelm I
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.