Fredrik VIII (Schleswig-Holstein)

Fredrik VIII, alkujaan Fredrik August (6. heinäkuuta 1829 Augustenborg, Tanska14. tammikuuta 1880 Wiesbaden, Saksa)[1] oli Augustenburgin suvun päämies, joka julistautui vuonna 1863 Schleswigin ja Holsteinin herttuaksi ja vaikutti osaltaan toisen Saksan–Tanskan sodan syttymiseen. Hän ei koskaan tosiasiassa hallinnut Schleswigiä tai Holsteinia.

Herttua Fredrik VIII, piirros vuodelta 1863.

Fredrikin isä oli Augustenburgin herttua Kristian August II, jonka pyrkimys varmistaa Schleswigin ja Holsteinin periytyminen suvulleen oli vaikuttanut ensimmäisen Saksan–Tanskan sodan syttymiseen vuonna 1848. Fredrik palveli sodan aikana Schleswigin saksalaismielisessä kapinallisarmeijassa. Perheen jouduttua tappiollisen sodan jälkeen maanpakoon hän siirtyi upseeriksi Preussin armeijaan. Hänen isänsä lupasi Tanskan hallitukselle olla puuttumatta kruununperimykseen, mutta Fredrik julisti vuonna 1859, ettei tämä sitonut häntä. Kun Tanskan kuningas Fredrik VII kuoli marraskuussa 1863 ja hänen seuraajakseen tuli Kristian IX nuoremmasta Glücksburgin sukuhaarasta, Kristian August II ilmoitti välittömästi luopuvansa oikeudestaan Schleswigin ja Holsteinin kruunuun poikansa Fredrikin hyväksi, ja Posenin Dolzigissa oleskellut Fredrik julisti seuraavana päivänä olevansa herttuakuntien laillinen hallitsija vuoden 1848 perustuslain mukaan. Kannattajat julistivat hänet 27. joulukuuta Elmshornissa Schleswigin ja Holsteinin herttuaksi nimellä Fredrik VIII ja hän asettui perustamansa varjohallituksen kanssa Kieliin.[2][1]

Preussin kansleri Otto von Bismarck käytti Schleswigin perimyskiistaa tekosyynä sodan aloittamiselle Tanskaa vastaan, mutta päätti voittoisan sodan jälkeen estää Fredrik VIII:n valtaannousun, koska ei luottanut tähän. Fredrikin oikeus kruunuun tosin tunnustettiin Lontoon rauhankonferenssissa, mutta Preussi ja Itävalta hajottivat hänen perustamansa hallituksen helmikuussa 1865. Hänestä tuli ei-toivottu henkilö preussilaisen kuvernöörin hallitsemassa Schleswigissä, mutta hän saattoi vielä oleskella Itävallan valvomassa Holsteinissa. Preussin–Itävallan sodan puhjettua vuonna 1866 Fredrik VIII joutui pakenemaan lopullisesti ”valtakunnastaan”, joka seuraavana vuonna liitettiin kokonaan osaksi Preussia. Fredrik vietti tämän jälkeen hiljaiseloa ja asettui isänsä kuoltua tämän tiluksille Sleesian Primkenauhun.[2][1]

Fredrik VIII:n puoliso oli vuodesta 1856 ruhtinatar Adelaide von Hohenlohe-Langenburg. Heidän ainoa poikansa oli Ernst Günther, jonka arvonimi Schleswig-Holsteinin herttua tunnustettiin vuonna 1885 virallisesti Saksassa ja joka sai takaisin suvulle kuuluneen Augustenborgin linnan. Fredrikin tyttärestä Augusta Viktoriasta tuli Saksan viimeinen keisarinna, kun hän nai keisari Vilhelm II:n. Kahdesta muusta tyttärestä Karolina Matilda nai Kristian IX:n veljenpojan, herttua Fredrik Ferdinandin, ja Louise Sofie nai Preussin prinssi Fredrik Leopoldin.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Hans Harald Hennings: Friedrich (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1961) Deutsche Biographie. Viitattu 5.8.2018.
  2. a b Nordisk familjebok (1904), s. 407 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 5.8.2018.
  3. Nordisk familjebok (1904), s. 405 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 5.8.2018.

Aiheesta muualla muokkaa