Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota

sota Tanskan ja saksalaisen liittouman välillä 1848–1851

Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota käytiin vuosina 1848–1851. Sota päättyi Tanskalle edulliseen Lontoon rauhansopimukseen vuonna 1852, jolla Schleswigin ja Holsteinin herttuakunnat siirtyivät Tanskan hallintaan. Preussi valtasi alueet toisessa Saksan-Tanskan sodassa vuonna 1864.

Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota
Tanskalaiset sotilaat palaavat Kööpenhaminaan, Otto Bachen maalaus vuodelta 1894
Tanskalaiset sotilaat palaavat Kööpenhaminaan, Otto Bachen maalaus vuodelta 1894
Päivämäärä:

24. maaliskuuta 18488. toukokuuta 1852

Paikka:

Tanska

Lopputulos:

Lontoon rauha

Aluemuutokset:

Tanska otti haltuunsa Schleswig-Holsteinin alueen

Osapuolet

 Tanska

Saksan liitto:
Preussi
Schleswigin herttuakunta
Holsteinin herttuakunta

Komentajat

Frederik Læssøe

Friedrich von Wrangel

Sota alkoi Schleswigin ja Holsteinin herttuakuntien saksalaisväestön kansallisaatteen sytyttyä ja herttuakuntien irrottauduttua Tanskan hallinnasta. Preussi tuki kapinoivia herttuakuntia, mutta Tanska pyrki palauttamaan alueet sotatoimin hallintaansa.[1]

Alkuun saksalaiset menestyivät sodassa, mutta tanskalaiset onnistuivat lopulta kääntämään sodan voitokseen. Schleswigin luona 23. huhtikuuta 1848 käyty pääsiäistaistelu alkoi Friedrich von Wrangelin johtamien preussilaisten hyökkäyksellä. He olivat miesmäärältään ylivoimaisia, mutta kärsivät tanskalaisten tavoin suuria menetyksiä. Tanskalaiset vetäytyivät pimeän tullen taistelukentältä. Sota jatkui pari vuotta, kunnes 25. heinäkuuta 1850 käydyn Istedin taistelun jälkeen se oli käytännössä ohi, sillä saksalaisten oli joulukuussa 1850 hajotettava armeijansa Venäjän painostuksen vuoksi.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Matti Klinge: Otavan suuri maailmanhistoria 14: Porvariston nousu, s. 227, 295. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08786-X

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.