Fredrik Sovelius (9. heinäkuuta 1822 Raahe20. maaliskuuta 1897 Raahe)[1]) oli raahelainen kauppias ja laivanvarustaja. Hänen appensa Zachris Franzén jätti hänelle perinnöksi Johan Langin kauppahuoneen ja sen laivat. Näin Soveliuksesta ja hänen veljestään Henrik Soveliuksesta tuli 1870-luvulla merkittäviä laivanvarustajia. Hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi vuonna 1869.[2]

Fredrik Soveliuksen vanhemmat olivat raatimies, kauppias, laivanvarustaja Fredrik Mattsinpoika Sovelius (k. 1837) ja Catharina Frieman. Hän kävi Oulun triviaalikoulun, oli kahden vuoden ajan harjoittelijana Fiskarsin rautaruukin konttorissa Etelä-Suomessa ja opiskeli sitten liikealaa ulkomailla. Suomeen paluun jälkeen Sovelius suoritti perämiehen ja merikapteenin tutkinnot ja oli sitten lähes kymmenen vuotta eri aluksilla perämiehenä ja päällikkönä.[3]

Vuonna 1849 Sovelius meni oululaisen kauppaneuvos Zachris Franzénin omistaman ja tämän raahelaisen apen Johan Langin perustaman Johan Langin kauppaliikkeen ja varustamon palvelukseen. Hän meni myös naimisiin Franzénin tyttären Johanna Margaretan kanssa. Franzénin sairastuttua Soveliuksesta tuli liikkeen johtaja ja Franzénin kuoltua vuonna 1852 hän toimi kuolinpesän selvittäjänä lunastaen muilta perillisiltä näiden omistusosuudet Johan Langin kauppaliikkeeseen ja varustamoon. Samassa yhteydessä kauppaliike luopui useiden rautaruukkien, maatilojen ja sahojen omistuksesta. Vuodesta 1859 alkaen Langin toiminimi oli kokonaan Soveliuksen omistuksessa.[3]

Sovelius aloitti Krimin sodan päättymisen jälkeen uusien purjelaivojen rakentamisen korvatakseen sodan aiheuttamat menetykset. Hän rakennutti kaikkiaan kaksikymmentä purjelaivaa ja vuonna 1872 Langin varustamon laivojen vetoisuus oli yhteensä 3 000 lästiä. Fredrik Soveliuksella oli osuuksia myös isänsä perustamassa ja veljiensä hallitsemassa varustamossa. Vuonna 1858 Sovelius oli mukana perustamassa Raaheen olutpanimoa, jossa käytettiin baijerilaista pohjahiivamenetelmää. Hän oli mukana myös vuosina 1874–1900 toimineessa Pattijoen höyrypolttimossa ja 1875 perustetussa lyhyen aikaa toimineessa Oulun tulitikkutehtaassa. Vuonna 1875 Sovelius perusti Pattijoelle Kesälän tilalle tiilitehtaan, joka myytiin hänen kuoltuaan. [3]

Soveliuksen poika Fredrik Oscar Sovelius (1855–1896) tuli Johan Langin kauppaliikkeen johtoon ja hänen kuoltuun 1896 liikkeen hoitajaksi tuli hänen leskensä Rosa Sovelius (1857–1928). Johan Langin liike harjoitti Raahessa tukkukauppaa aina 1930-luvulle saakka.[3]

Fredrik Sovelius oli naimisissa 1850–1857 Johanna Margareta Franzénin (k. 1857) kanssa ja vuodesta 1891 ruotsalaisen Ebba Katinka Ljunggrenin kanssa.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Eero Sovelius-Sovio: Kauppaneuvos Fredrik Sovelius (1822–1897). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 6.3.2017
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8 p. 66
  3. a b c d e BiografiaSampo : Fredrik Sovelius
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.