Fredrik Axberg
Fredrik Axberg (1747 Helsingin pitäjä – 15. heinäkuuta 1820 Pernaja) oli suomalainen Helsingin pitäjän Veromiehenkylän Nygrenin talosta kotoisin ollut maallikkosaarnaaja, joka kierteli mm. Etelä-Suomen alueilla pitämässä valistus- ja hartaushetkiä. Axberg kohosi 1770-luvulla Uudenmaan herätysliikkeen johtohahmoksi. Naimattomana koko elämänsä elänyt Axberg muutti 1800-luvun alussa Helsingin pitäjästä Pernajan Liljendaliin.[1][2]
| Fredrik Axberg | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1747 Helsingin pitäjä |
| Kuollut | 15. heinäkuuta 1820 (72–73 vuotta) Liljendal |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Ammatti | maallikkosaarnaaja |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Kaxi Jumalista ja Sielua Wirvottavaista Wirttä, Christuxen Kärsimisestä (1783) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | pietismi |
Toiminta maallikkosaarnaajana muokkaa
Axberg toimi räätälinä kunnes ryhtyi n. 20-vuotiaana saarnaajaksi. Omakohtaisen herätyksen Axberg oli kokenut ahkeran raamatuntutkimuksen jälkeen. Axberg noudatti pietismiläistä oppia ja pyrki hillitsemään kannattajiaan ns. "hurmosilmiöiltä", jotka saivat usein jopa kansanliikemäisiä piirteitä. Eräiden aikalaisten mukaan Axberg edusti raitista kristillisyyttä, joka oli lähellä herrnhutilaisuutta. Hänen johtamansa herätysliike sai kannatuksensa sääty-yhteiskunnassa osattomiksi jääneiltä ihmisiltä, vaikka se ei ollutkaan varsinainen protestiliike. Samalla Axberg loi pohjaa myöhemmälle evankeliselle liikkeelle.[2][3]
Saarnamatkoillaan Axberg joutui usein vaikeuksiin epäluuloisen esivallan kanssa. Hänet määrättiin oikeuden eteen ja tuomiokapitulin kuulusteluihin. Hänen kokouksiaan myös kiellettiin konventikkeliplakaatin nojalla.[2] Axberg oli luotettu henkilö mm. papiston ja säätyläisten keskuudessa, joten hänen toimintaansa ei koskaan kokonaan kielletty.[3] Axbergin suojelijoihin kuuluivat Porvoon piispa Gabriel Fortelius, maaherra Anders de Bruce ja Helsingin pitäjän kirkkoherra Fredrik Collin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Axberg, Fredrik (1747 - 1820) Kansallisbiografia.fi. Viitattu 27.1.2017.
- ↑ a b c d Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 404-405. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.
- ↑ a b Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 48. Porvoo: WSOY, 1955.