Frans Julius Cederman
Frans Julius Cederman (8. huhtikuuta 1815 Uusikaarlepyy – 9. joulukuuta 1868 Tornio)[1] oli suomalainen juristi, pormestari ja valtiopäivämies.
Cedermanin vanhemmat olivat nimismies Hans Cederman ja Maria Katarina Levelius ja puoliso vuodesta 1850 kirjailija Rosalba Maria Elfving (k. 1884). Cederman tuli ylioppilaaksi 1833 ja suoritti tuomarintutkinnon 1839. Varatuomarin arvon hän sai 1842 ja kihlakunnantuomarin arvon 1861. Cederman oli Tornion pormestari vuodesta 1849 ja Tornion edustaja porvarissäädyssä vuoden 1867 valtiopäivillä.[1][2] Porvarissäädyn käsitellessä esitystä uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi Cederman teki tuohon aikaan hyvin radikaalin ehdotuksen, että porvarissäädyssä annettaisiin vaalioikeus jokaiselle kaupungeissa henkikirjoilla olevalle vähintään 21-vuotiaalle miehelle, pois lukien holhouksenalaiset. Esitys ei saanut kannatusta. Yleinen äänioikeus nousi Suomessa laajemman keskustelun aiheeksi vasta 30 vuotta myöhemmin.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Frans Julius Cederman. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 14.12.2020.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 52–53. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Aki Rasilainen: Oikeudellinen argumentointi politiikassa: Suomalaisen legalismin poliittinen historia, s. 62–63. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja n:o 257. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki 2004.