Avaa päävalikko

Francisco Macías Nguema

Päiväntasaajan Guinean diktaattori

Francisco Macías Nguema tai Masie Nguema Biyogo Ñegue Ndong[1] syntymänimeltään Mez-m Ngueme[1] (1. tammikuuta 192429. syyskuuta 1979) oli Päiväntasaajan Guinean itsenäisyyden ajan ensimmäinen valtionpäämies, jonka kaoottisella valtakaudella noin 50 000 guinealaista menetti henkensä ja 150 000 lähti maanpakoon.[2] Hänen hallintokautensa piirteitä olivat älymystön järjestelmälliset murhat, ulkomaalaisten ja kirkon vaino, kidutukset, pakkotyövoiman käyttäminen ja voimakas eristäytyminen muusta maailmasta. Vuonna 1979 Ngueman syrjäyttämisen jälkeen YK:n raportissa kerrottiin maan olevan ”hajaantumistilassa”.

Francisco Macías Nguema
Mez-m Ngueme
Don Francisco Macias.jpg
Päiväntasaajan Guinean presidentti
12. lokakuuta 1968 – 3. elokuuta 1979
Seuraaja Teodoro Obiang Nguema Mbasogo
Henkilötiedot
Syntynyt 1. tammikuuta 1924
Mongomo
Kuollut 29. syyskuuta 1979
Malabo
Tiedot
Puolue Partido Único Nacional de Trabajadores
Etnisyys Fang

Syntyään Mez-m Ngueme, Macías Nguema oli paikallisen noitatohtorin poika ja kuului fang-heimoon. Nguema palveli Espanjan siirtomaahallinnossa virkamiehenä, josta hän nousi paikallishallinnon varapresidentiksi 1964. Hän voitti itsenäistyneen maan ensimmäiset presidentinvaalit vasemmiston ehdokkaana lokakuussa 1968. Vastaehdokas vangittiin ja hänen sanottiin tehneen itsemurhan, kuolemaa epäillään poliittiseksi murhaksi.[3] Espanja luovutti vallan Nguemalle ilman mitään poliittista valmistelua. Häntä tukivat Päiväntasaajan Guinean mantereen puoleisen osan, Río Munin, asukkaat ja häntä vastustivat Biokon saaren asukkaat. Bioko oli aikaisemmin ollut kahdesta osasta taloudellisesti kehittyneempi ja johtoasemassa poliittisesti. Ngueman valtakauden aikana kahden eri osan väliset kiistat yltyivät tuntuvasti. Nguema alkoi hallita maata pian valtaannousunsa jälkeen diktaattorin ottein. Hän murhasi, karkotti ja vangitsi tuhansia poliittisia vastustajiaan. Biokossa asunut maan talouselämän pieni eliitti karkotettiin suurimmaksi osaksi maasta tai vaimennettiin muulla tavoin. 30 000 nigerialaista plantaaseilla työskennellyttä siirtotyöläistä palasi Nigeriaan. Kolmannes Päiväntasaajan Guinean väestöstä lähti maasta. Monet ulkomaiset tarkkailijat uskoivat Ngueman hallinnon säilyneen vain Neuvostoliiton, Kiinan ja Kuuban avun turvin.

Hänen kaudellaan maan talous joutui ennennäkemättömään kurjuuteen: työvoimapula romahdutti tärkeimmän vientituotteen kaakaon tuotannon.[2] Sekä plantaasien omistajat että nigerialaiset siirtotyöläiset pakenivat maasta ja tuotanto pysähtyi. Ennen itsenäistymistä plantaasit olivat olleet maan talouden selkäranka.

Ngueman valtakausi loppui sotilasvallankaappaukseen, jossa hänet teloitettiin. Hänen veljenpoikansa Teodoro Obiang Nguema Mbasogo seurasi häntä hallitsijana.[4]

LähteetMuokkaa

  • Maailma nyt, s. 68-69. Eteläinen Afrikka. Weilin+Göös, 1993. ISBN 951-35-4925-9.
  • Suuri maailmantieto, s. 529. Maantieteen hakuteos. Helsinki: Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Roberts Adam. The Wonga Coup, p. 20
  2. a b Despot's Fall 1979. Time. Viitattu 1.1.2008.
  3. Dictator of the Month dictatorofthemonth.com. 2001.
  4. Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.


  Edeltäjä:
 
Päiväntasaajan Guinean presidentti
19681979
Seuraaja:
Teodoro Obiang Nguema Mbasogo
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.