Francesco Rosi

italialainen elokuvaohjaaja

Francesco Rosi (15. marraskuuta 1922 Napoli10. tammikuuta 2015 Rooma[1]) oli italialainen elokuvaohjaaja.

Francesco Rosi

Rosi opiskeli alun alkaen oikeustiedettä. Elokuvauransa hän aloitti käsikirjoittajana muun muassa Luchino Viscontin, Luciano Emmerin ja Michelangelo Antonionin hankkeissa. Sen jälkeen hän toimi samojen tekijöiden apulaisohjaajana vuosina 1948–1954. Esikoiselokuvansa La sfida (Haaste) hän ohjasi vuonna 1958.[2]

Hänen menestyselokuviaan olivat muiden ohella Rosvopäällikkö Salvatore Giuliano (1962), Verta hiekassa (1965), Il caso Mattei (1972), Susilauma (1973), Kristus pysähtyi Eboliin (1979) ja Kolme veljestä (1981).[2]

Useat Rosin teokset ovat yhteiskunnallisia analyyseja. Esimerkiksi vuoden 1972 filmi Il caso Mattei kertoo Italian valtiollisen öljy-yhtiön johtajasta sekä korkean tason poliittisen ja taloudellisen vallan välisistä suhteista.[2]

Hän voitti muun muassa Berliinin kansainvälisten elokuvajuhlien Hopeisen karhun, Baftan 1983, Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun 1972 ja Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan 1963.

Rosi kuului Venetsian elokuvajuhlien tuomaristoon vuonna 1997. Hänen tyttärensä on näyttelijä Carolina Rosi (s. 1966).

LähteetMuokkaa

  1. E’ morto Francesco Rosi, regista che sfidava la verità ANSA.it. 10.1.2015. Viitattu 10.1.2015. (italiaksi)
  2. a b c Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9805–9806, art. Rosi, Francesco. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.