Florynkan tasavalta

Florynkan tasavalta (ruteeniksi Ruska narodna respublika Lemkiv) viittaa ensimmäisen maailmansodan lopulla tehtyihin yrityksiin perustaa itsehallinto lemkoille nykyisessä Puolassa. Tasavaltatoimintaa oli keskuksenaan Florynka Itävalta-Unkarin hajotessa joulukuusta 1918 tammikuuhun 1921 saakka. Alueella perustettiin useampia neuvostoja, joihin on sittemmin viitattu tasavaltana. Lopulta lemkoalue päätyi kuitenkin osaksi Puolaa.

Florynkan tasavalta
Прапор Лемко-Русинської Республіки.svg
lippu

Florynkan tasavalta kartalla
Florynkan tasavalta kartalla

Johtaja Myh’ail Iurtšakevytš
Jaroslav Katšmartšyk
Pääkaupunki Florynka
Historia
– Perustettu joulukuu 1918
– Lakkautettu tammikuu 1921
Edeltäjä  Itävalta-Unkari
Seuraaja  Puola

VaiheetMuokkaa

Florynkan tasavalta perustettiin entisen Itävalta-Unkarin hajotessa. 5. joulukuuta 1918 nykyisin Puolaan kuuluvassa Florynkan kylässä kokoontui 500 edustajaa 130. lemkojen asuttamasta kylästä. Tapaamisessa perustettiin lemkoalueen neuvosto, jota johti kreikkalaiskatolinen pappi Myh’ail Iurtšakevytš. Neuvosto perusti edelleen hallintorakenteen, johon kuului sen alapuolella piirikuntatasoiset neuvostot, poliisi ja tuomioistuimet. Alun perin tavoitteena oli yhdistää ruteenit yhteen valtiomuodostelmaan. Monet neuvoston jäsenistä olivat russofiilejä ja he halusivat yhdistää lemkoalueet Venäjän yhteyteen. Kun pian alkoi kuitenkin näyttää siltä että tämä ei olisi mahdollista, alettiin ajaa sen sijaan liitosta Tšekkoslovakiaan. Jo joulukuussa Prahaan lähetettiin lähetystö, joka pyysi liitosta virallisemmin. Lemkot lähettivät lehetystön myös Prešoviin, jossa he liittyivät siellä perustettuun karpaattoruteenien neuvostoon.[1]

Puola teki tyhjäksi kaavaillut liitoshankkeet muihin maihin. Puola oli alkanut lähettää lemkojen asuttamalle alueelle omia joukkojaan ja huhtikuuta 1919 Florynkan tasavallan johto pidätettiin. Niin sanottu tasavalta syntyi kuitenkin vielä uudelleen saman vuoden lopulla. Lemkoja oli alettu nostaa Puolan asevoimiin, johon liittyen lemkojen neuvosto perustettiin uudestaan. Neuvosto lähetti Varsovaan oman lähetystönsä ja puolalaisilta viranomaisilta saatiin lupaus lopettaa lemkojen otto armeijaan. Todellisuudessa tapa kuitenkin jatkui edelleen. Reaktiona tähän lemkojen johto kokoontui jälleen kerran Florynkassa. 29. maaliskuuta 1920 perustettiin 26-henkinen lemkoalueen korkein neuvosto, sekä 5-henkinen toimeenpaneva neuvosto. Jälkimmäisen puheenjohtajana toimi Jaroslav Katšmartšyk. Puolalaiset vastasivat tasavllan toimintaan lähettämällä alueelle joukkojaan. Kevääseen 1920 mennessä he hallitsivat käytännössä koko aluetta. Niin sanotun tasavallan johto pidätettiin alkuvuodesta 1921. Heitä vastaan järjestettiin 10. kesäkuuta 1921 oikeudenkäynti, jossa syytteessä oli esimerkiksi Katšmartšyk. Syytetyt päätettiin kuitenkin lopulta vapauttaa syytteistä, koska heidän katsottiin toimineen "kansan tahdosta".[1]

Alueella toimineista useammista eri neuvostoista on sittemmin alettu käyttää nimeä Florynkan lemko-ruteenien tasavalta. Tasavalta oli ensimmäinen onnistunut yritys edustaa lemkoja paitsi Puolassa, mutta myös kansainvälisellä areenalla. Lemkoille tasavallan toiminnasta tuli kansallisuusaatteen symboli. Komańczan tasavalta oli hieman samantapainen, mutta lyhytikäisempi lemkojen tasavalta.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Paul Robert Magocsi ja Ivan Pop: Encyclopedia of Rusyn history and culture, s. 290-291. uudistettu painos. University of Toronto Press, 2005. ISBN 0-8020-3566-3. (englanniksi)