Ferdinand Uhde

teollisuusmies

Ferdinand Uhde (1795 Breslau2. tammikuuta 1876 Berliini)[1] oli Finlaysonin puuvillatehtaan johtaja eli isännöitsijä Tampereella vuosina 1836–1860.

Ferdinand Uhde.

NuoruusMuokkaa

Ferdinand Uhde syntyi Preussin Breslaussa. Euroopassa käytiin 1800-luvun alussa Napoleonin sotia, joihin Preussikin ajautui vuonna 1813. Uhde oli tuolloin 18-vuotias ja hänet julistettiin asevelvolliseksi, kuten kaikki Preussin 17–40-vuotiaat miehet. Lopulta Preussi löi liittolaisineen Napoleonin joukot Leipzigin taistelussa vielä samana vuonna. Uhde sai hengellisen herätyksen Johann Heinrich Jungilta, jonka seurauksena hän muutti Pietariin vuonna 1818. Pietariin muutti 1800-luvun vaihteessa runsaasti erilaisia vapaakirkollisia yrittäjiä.[2]

Finlaysonin ostoMuokkaa

James Finlayson julkaisi Pietarissa ilmestyvässä saksankielisessä St. Petersburger Zeitung -lehdessä tehtaansa myynti-ilmoituksen vuonna 1833. Vuonna 1835 Uhde matkusti Pietarista Tampereelle brittiläisen liikemiehen William Wheelerin kanssa neuvottelemaan tehtaan ostosta. Lopulta vuonna 1836 tehtaan kaupoista sovittiin, ja sen osti kolme osakasta: William Wheeler, Georg Adolf Rauch ja Carl Samuel Nottbeck. Uhde ei ollut uuden Finlayson & Co:n osakas, mutta hänet palkattiin isännöitsijäksi johtamaan tehdasta Tampereelle. Tehtaan omistajat jäivät Pietariin jatkamaan liiketoimiaan.[2]

Tehtaan johtajanaMuokkaa

Uhde ja Wheeler olivat tehneet jo tehtaanoston tarjousvaiheessa uudistussuunnitelman, jota Uhde alkoi heti toteuttaa. Ensimmäisenä työnään hän aloitti uuden kutomatehtaan rakennustyöt. Tämä nykyään Kuusivooninkisena tunnettu rakennus nousi viisikerroksisena jo kesäkuussa 1837, ja koneet siellä käynnistyivät vuonna 1839. Apunaan hänellä oli vuonna 1838 tehtaalle palkattu konemestari, englantilainen John Barker. Tehtaan uudistaminen vei paljon rahaa, mutta 1840-luvulle tultaessa tehdas alkoi tuottaa omistajilleen voittoa.[2]

Ferdinand Uhde perusti myös Finlaysonin tehtaankoulun vuonna 1839, jossa pikkulapsille opetettiin lukemista ja kirjoittamista. Uhde johti tehdasta 24 vuotta, vuoteen 1860 saakka. Hänen jälkeensä tehtaan isännöitsijän tehtävän otti Carl Samuel Nottbeckin poika Wilhelm von Nottbeck, joka oli ollut Uhden opissa. Tehtaan työntekijät pitivät Uhdesta ja he nimittivät häntä Uti-Matiksi. Työnsä ohella Uhde levitti Raamattuja Suomessa, ja hänellä oli läheiset välit herännäisten ja rukoilevaisten johtaja Henrik Renqvistiin. Uhdetta pidettiin salaperäisenä. Hän oli naimaton ja pukeutui aina mustiin. Uhde myös lobbasi Suomen valtiopäiväin koollekutsumista Suomen kenraalikuvernööri Friedrich Wilhelm Rembert Bergin kanssa. Tätä auttoi se, että Berg oli baltiansaksalainen. Vuonna 1860 tunsi Uhde itsensä vanhentuneeksi ja muutti Berliiniin. Siellä hän jatkoi lähetystyötä. Suomen suurina nälkävuosina 1866–1868 Uhde lähetti rahaa Berliinistä Tampereen kaupungille.[2]

LähteetMuokkaa

  • Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. II osa, Tampereen historia Venäjän vallan ensipuoliskon aika. Tampereen kaupunki, 1929.
  • Yli-Hinkkala, Hanna: Historian pro gradu-tutkielma: ”Per angusta ad augusta.”Ferdinand Uhde Finlaysonin tehtaan johtajana 1836-1844. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta-ja kulttuuritieteiden yksikkö, 2015.
  1. Rasila, Viljo: Ferdinand Uhde Biografiasampo. Viitattu 26.1.2020.
  2. a b c d Määttänen, Markus: Nottbeckien aika. Aamulehti, 5.1.2020, s. B1–B4.

Aiheesta muuallaMuokkaa