Faustin-Élie Soulouque, tai Faustin I, oli Haitin toisen keisarikunnan keisari, joka hallitsi vuosina 1849–1859.[1] Ennen keisariuttaan hän toimi myös Haitin presidenttinä vuosina 1847–1849.[2][3]

Faustin Soulouque
Haitin keisari
Valtakausi 25. elokuuta 1849 – 15. tammikuuta 1859
Kruunajaiset 18. huhtikuuta 1852
Edeltäjä hän itse (presidenttinä)
Seuraaja Fabre Geffrard (presidenttinä)
Haitin presidentti
Valtakausi 1. maaliskuuta 1847 – 25. elokuuta 1849
Edeltäjä Jean-Baptiste Riché
Seuraaja hän itse (keisarina)
Syntynyt 15. elokuuta 1782
Saint-Domingue
Kuollut 3. elokuuta 1867 (84 vuotta)
Anse-à-Veau, Haitin tasavalta
Puoliso Adélina Lévêque
Lapset 2

Tausta

muokkaa

Soulouque syntyi orjaksi Ranskan hallitsemalla Saint-Dominguen saarella vuonna 1782. Hänen äitinsä oli orja Marie-Catherine Soulouque, joka puolestaan oli vuonna 1744 syntynyt mandinkataustainen kreoli.[4] Vuonna 1803 hän osallistui orjien vallankumoukseen, mikä johti Haitin vapautumiseen. Tämän jälkeen Soulouque jäi armeijan palvelukseen. Hänet pyrittiin nostamaan presidentiksi aluksi siksi, että hänen katsottiin olevan helposti johdateltavissa.[1]. Syitä tähän kuvitelmaan olivat se, että Soulouque oli lukutaidoton ja luonteeltaan leppoisa.[5]

Valtaannousu ja maastapako

muokkaa

Soulouque nousi Haitin presidentiksi 1. maaliskuuta 1847. Tuon jälkeen hän alkoi kerätä ympärilleen lojaaleja kannattajia, joita hän kutsui "jengikseen". Näiden turvin Soulouque hankkiutui eroon entisistä tukijoistaan, jotka olivat nostaneet tämän presidentiksi. Tämän jälkeen Soulouque murhautti kaikki, joiden epäili juonittelevan itseään vastaan.[6][1].

Elokuussa 1849 Faustin julistautui Haitin keisariksi ja otti nimekseen Faustin I. Sama vuonna hän myös perusti ns. mustan aatelin Haitille.[4]. Haitin vapaamuurareiden suurloosi lahjoitti Faustinille seremoniallisen miekan vuonna 1950.[7]

Faustin I:n epäonnistunut yritys valloittaa Dominikaaninen tasavalta johti siihen, että kenraali Fabre Geffrardin johtama salaliitto pakotti keisarin luopumaan kruunusta.[4]

Faustin pakeni perheineen maasta vallankaappauksen jälkeen tammikuussa 1859, ja suuntasivat Kingstoniin.[6] Joidenkin lähteiden mukaan Faustin olisi kuollut Jamaikalla, mutta esimerkiksi haitilaisen historijoitsijan, Jacques Nicolas Légerin, mukaan on todennäköisempää, että Faustin ehti palata Haitille jossain vaiheessa ennen kuolemaansa.

Perhe ja perimys

muokkaa

Soulouque oli naimissa Adélina Lévêquen kanssa, josta tuli Soulouquen kruunajaisten yhteydessä Haitin keisarinna. Liitosta syntyi yksi tytär: Célita. Vuonna 1850 Faustin adoptoi virallisesti Adélinan aiemmasta liitosta syntyneen tyttären Oliven. Perhe harjoitti avoimesti sekaisin sekä roomalaiskatolilaisuutta sekä voodoota.[5]

Keisarina Faustin päätti, että keisari saattoi adoptoida veljiensä miespuoleisia jälkeläisiä, tai näiden miespuoleisia jälkeläisiä, turvatakseen kruununperimyksen. Tämän jälkeen hän teki veljenpojastaan Mainville-Joseph Soulouquesta kruununperijänsä.[4]

Galleria

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Faustin-Élie Soulouque | emperor of Haiti Encyclopedia Britannica. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  2. Faustin Soulouque www.ne.se. Viitattu 19.9.2021. (ruotsiksi)
  3. Faustin I of Haiti British Museum. Viitattu 19.9.2021. (englanniksi)
  4. a b c d Caribbean Elections Biography | Faustin-Élie Soulouque caribbeanelections.com. Arkistoitu 20.9.2021. Viitattu 19.9.2021.
  5. a b Richard M. Juang, Noelle Morrissette: Africa and the Americas: Culture, Politics, and History : a Multidisciplinary Encyclopedia. ABC-CLIO, 2008. ISBN 978-1-85109-441-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.9.2021). (englanniksi)
  6. a b Haiti: The Rule of Faustin Soulouque faculty.webster.edu. Viitattu 19.9.2021.
  7. Sword with Scabbard of Faustin I (1782–1867), Emperor of Haiti www.metmuseum.org. Viitattu 19.9.2021.