Annetun käyrän evolventti eli involuutta on annetun käyrän tangenttien kohtisuora leikkaaja, toisin sanoen käyrä, jonka evoluutta eli kaarevuuskeskipisteiden muodostama ura on alkuperäinen käyrä.[1] Annetun käyrän evolventti voidaan muodostaa siten, että ajatellaan käyrälle asetetuksi venymätön lanka, jota puretaan pingottamalla sitä joka hetki käyrän tangentin suuntaan. Langan toinen pää piirtää tällöin alkuperäisen käyrän evolventin.[1]

Puolikuutiollinen paraabeli (musta) ja sen evolventin, paraabelin (punainen) konstruointi ajatellun nuoran avulla, joka ensin taivutetaan käyrän mukaiseksi ja sitten erotetaan siitä.
Paraabeli ja kaksi sen evolventtia (punaiset)

Annetulla käyrällä on vain yksi evoluutta, mutta äärettömän monta evolventtia.[2] Ne ovat toistensa rinnakkaiskäyriä, toisin sanoen niiden välinen etäisyys on kaikkialla sama.[1]

Evolventin yleistyksinä voidaan pitää vierintäkäyriä. Käyrän evolventit ovat sille suoran avulla muodostettuja vierintäkäyriä.

Parametroidun käyrän evolventti muokkaa

Olkoon   sellaisen säännöllisen tasokäyrän parametriesitys, jonka kaarevuus ei ole missään nolla, ja a jokin luku välillä  . Silloin käyrän erään evolventin parametriesitys on

 

Tämä voidaan todistaa seuraavasti:

Evolventin muodostamiseen käytetty lanka muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on käyrän   kaari, toinen sen tangentti. Kun sitä kierretään auki tai kokoon, tangentin pituus kasvaa saman verran kuin kaaren pituus pienenee tai päinvastoin. Käyrän väiä   vastaavan osuuden pituus on  

missä a on alkupiste, josta kaaren pituus mitataan. Sitä langan osuutta, joka kulkee käyrän tangenttia pitkin, vastaa vektori

 

Langan päätepistettä (  vastaava vektori saadaan vektorien yhteenlaskun avulla:   m.o.t.

Jos integraaliin   lisätään mielivaltainen vakio  , saadaan samalle käyrälle toinen evolventti, joka vastaa sellaista lankaa, joka on vakion   verran alkuperäistä pitempi.

Jos vektori   esitetään muodossa  , saadaan:

 

Evolventin ominaisuuksia muokkaa

 
Evolventin ominaisuuksia. Merkityt kulmat ovat suoria.

Säännöllisen käyrän ominaisuuksia tutkittaessa on edullista käyttää parametrina sen kaaren pituutta s. Tällöin edellä oleviin yhtälöihin saadaan seuraavat yksinkertaistukset:   ja  , missä   on käyrän kaarevuus   sitä vastaan kohtisuora yksikkövektori. Evolventille saadaan lausekkeet

  and
 

Voidaan todeta, että pisteessä   evolventti ei ole säännöllinen, sillä  .

Siitä, että  , seuraa:

  • Evolventin normaali pisteessä   on annetun pisteen tangentti pisteessä  .
  • Saman käyrän evolventit ovat rinnakkaisia käyriä, koska   ja   in evolventin yksikkönormaalivektori pisteessä  .

Alkuperäisen käyrän evolventit ja tangentit muodostavat suorakulmaisen koordinaattijärjestelmän Näin ollen evolventit voidaan muodostaa graafisesti. Piirretään ensin käyrän tangentit. Tällöin käyrän mielivaltainen evolventti voidaan konstruoida siten, että se on kohtisuorassa jokaista tangenttia vastaan.

Kärjet muokkaa

Evolventeilla on kahdenlaisia kärkipisteitä. Ensimmäisen tyypin muodostavat pisteet, joissa evolventti koskettaa alkuperäistä käyrää. Sellaiset kärkipisteet ovat kertalukua 3/2. Toisen ryhmän muodostavat pisteet, jotka vastaavat alkuperäisen käyrän käännepisteitä. Ne ovat kertaluvun 5/2 kärkipisteitä.[3]

Tämä voidaan nähdä muodostamalla kuvaus  , jonka määrittelee yhtälö

 
missä   on kaaren pituuden mukainen käyrän parametriesitys ja   käyrän kaltevuuskulma pisteessä . Tämä kuvaus kuvaa tason jollekin kolmiulotteisessa avaruudessa olevalle pinnalle. Esimerkiksi se kuvaa ympyrän yksivaippaiselle hyperboloidille.

Tässä kuvauksessa evolventit saadaan kolmivaiheisessa prosessissa: ensin kuvataan suora   tasoon  , joka sitten kuvataan avaruudessa   olevalle pinnalle, joka sitten projisoidaan takaisin tasoon   poistamalla x-akseli:

 
missä   on mikä tahansa reaalinen vakio.

Koska kuvauksella   on derivaatta jokaisessa pisteessä   eikä sen derivaatta missään ole nolla, evolventilla voi olla kärkipiste vain siellä, missä  :n derivaatta on pystysuora (z-akselin suuntainen), ja se on mahdollista vain siellä, missä edellä mainitulla, avaruudessa   olevalla pinnalla on pystysuora tangenttitaso. Tällä pinnalla taas on pystysuora tangenttitaso vain siellä, missä pinta koskettaa käyrää tai missä käyrällä on käännepiste.

Asteluvun 3/2 kärkipisteet muokkaa

Tarkastellaan esimerkkinä aluksi ympyrän evolventtia, jonka yhtälö on

 
then set  , ja laajennetaan sitä pienellä määrällä  , jolloin saadaan
 
jolloin saadaan astelukua 3/2 oleva käyrä thus giving the order 3/2 curve  , puolikuutiollinen paraabeli.

Kertluvun 5/2 kärkipisteet muokkaa

 
Kuutioparaabelin   tangentit ja evolventit. Asteluvun 3/2 kärkipisteet ovat käyrällä, asteluvun 5/2 kärkipisteet taas x-akselilla, joka on samalla alkuperäisen käyrän ainoaan käännepisteeseen piirretty tangentti.

Tarkastellaan esimerkkinä käyrää  . Sen pisteiden   ja   välisen kaaren pituus on  , ja sen pisteeseen   piirretyn tangentin ja x-akselin välinen kulma on  . Niinpä käyrän evolventilla, joka alkaa pisteestä  , on etäisyydellä   parametriesitys

 

Jos nämä lausekkeet kehitetään viidennen asteen termeihin saakka, saadaan

 
mikä esittää asteluvun 5/2 kärkipistettä. Molemmat yhtälöt toteutuvat sellaisilla x:n ja y:n arvoilla, joille
 
tai
 
,

mitkä yhtälöt selvästi osoittavat kärjen muodon.

Asettamalla   saadaan origon kautta kulkeva evolventti. Se on siitä erikoinen, ettei sillä ole kärkipisteitä. Sarjakehitelmien avulla sille saadaan parametriesitys

 
or  

Esimerkkejä muokkaa

Ympyrän evolventti muokkaa

 
Ympyrän evolventit

Origokeskeisellä r-säteisellä ympyrällä on parametriesitys  , joka voidaan esittää myös vektorimuodossa:  . Niinpä  , ja kaaren pituus on  .

Edellä esitetyistä evolventin yleisistä yhtälöistä saadaan ympyrän evolventeille parametriesitys

 .

Näissä   on mielivaltainen vakio, joka määrittää sen, mistä kohdasta ympyrällä evolventti alkaa. Oheiseen kuvioon on ympyrälle piirretty arvoja   (vihreä),   (punainen),   (violetti) ja   (vaaleansininen) vastaavat evolventit.

Ympyrän evolventti ei ole sama kuin Arkhimedeen spiraali, vaikka muistuttaakin sitä ulkonäöltään huomattavasti. Suurella t:n arvolla ympyrän evolventti kuitenkin lähestyy asymptoottisesti Arkhimedeen spiraalia.[4]

Jokaisella evolventilla väliä   vastaavan kaaren pituus on

 
 
Puolikuutiollisen paraabelin (sininen) evolventit. Vain punaisella merkitty käyrä on paraabeli. Käyrän evolventit ja tangentit muodostavat suorakulmaisen koordinaattijärjestelmän, mikä pätee yleisestikin.

Puolikuutiollisen paraabelin evolventti muokkaa

Parametriyhtälö   esittää puolikuutiollista paraabelia. Derivaatasta   saadaan   ja  . Siinä erikoistapauksessa, että lankaa pidennetään  :n verran, laskut yksinkertaistuvat huomattavasti ja saadaan:

 

Eliminoimalla tästä t saadaan  , mikä osoittaa, että tämä evolventti on paraabeli.

Muut evolventit ovat paraabelin rinnakkaiskäyriä. Ne eivät ole paraabeleja vaan kuudennen asteen käyriä.[5]

 
Ketjuviivan (punainen) evolventti on traktrix (sininen).

Ketjuviivan evolventti muokkaa

Ketjuviivalla on parametriesitys  . Sen tangenttivektori on  , ja koska  , sen pituus on  . Niinpä kaaren pituus pisteestä (0,1) pisteeseen (t, \cosh t) on  .

Niinpä pisteestä (0,1) alkavalla ketjuviivan evolventilla on parametriesitys

 

ja näin ollen se on traktrix.[6]

Ketjuviivan muut evolventit eivät ole traktrixeja, vaan ne ovat traktrixin paralleelikäyriä.

Sykloidin evolventit muokkaa

 
Sykloidin (sininen) evolventit. Näistä vain punaisella merkitty käyrä on toinen sykloidi.

Parametriesitys   kuvaa sykloidia. Koska sen tangenttivektori on  , saadaan tästä trigonometristen funktioiden muunnoskaavojen avulla:

 

ja

 

Näistä yhtälöistä saadaan evolventin parametriesitykseksi

 
 

joka esittää oheisessa kuviossa punaisella merkittyä sykloidia.

Sykloidin   muut evolventit ovat sykloidin paralleelikäyriä, jotka eivät ole sykloideja.

Evoluutta ja evolventti muokkaa

Annetun käyrän evoluutta on sen kaarevuuskeskipisteiden ura. Evoluutan ja evolventin välillä vallitsee seuraava yhteys: käyrä on jokaisen evolventtinsa evoluutta.[1]

Evolventti ja evoluutta
Traktrix (punainen) ketjuviivan evolventtina
Traktrixin evoluutta on ketjuviiva.

Sovelluksia muokkaa

 
Kaksi hammaspyörää, joiden hampaiden poikkileikkaus on ympyrän evoluutta. Siniset nuolet osoittavat niiden väliset kosketusvoimat: (1) vasemmanpuoleiseen pyörään kohdistuva alaspäin vaikuttava voima ja (2) oikeanpuoleiseen pyörään kohdistuvat ylöspäin vaikuttava voima. Voimien vaikutussuora on merkitty sinisellä katkoviivalla, ja se on molempien hammaspyörien ympyränmuotoisen keskiosan tangentti.

Hammaspyörien hampaat tehdään tavallisimmin poikkileikkaukseltaan ympyrän evoluutan muotoisiksi, joskin myös sykloidin muotoisia hammaspyöriä käytetään.[7] Kahden sellaisen hammaspyörän systeemissä pyörien hampaat koskettavat toisiaan joka hetki vai yhdessä pisteessä, joka on voimien kunkin hetkisellä vaikutussuoralla. Pyörien toisiinsa kohdistamat voimat ovat myös tämän suoran suuntaisia ja hampaiden pintoihin nähden kohtisuorassa. Jos hampaat ovat muun muutoksia, pyörien suhteelliset nopeudet ja niiden väliset eivät pysy vakioina vaan vaihtelevat edestakaisin välillä pieneten, mistä aiheutuu tärinää, häiritsevää ääntä ja ylimääräistä kulumista.[8]

 
Scroll-kompressorin toiminta

Kaasujen puristukseen käytetyissä scroll-kompressoreissa paine tuotetaan kahdella kierukalla, jotka tehdään ympyrän evolventin muotoisiksi, joskin ne voivat olla myös Arkhimedeen spiraalin tai hybridikäyrän muotoisia. Scroll-kompressorit toimivat tasaisemmin, äänettömämmin ja luotettavamin kuin muun tyyppiset kompressorit.[9]

HFIR-isotooppireaktoreissa (High Flux Isotope Reactor) polttoainelevyt tehdään ympyrän evolventin muotoisiksi, koska silloin levyjen väliset laudutuskanavat saadaan vakiolevyisiksi.<ref>Oak Ridge National Laboratories: ”Reactor Core Assembly”, High Flux Isotope Reactor (HFIR) User Guide, s. 5. U. S. Department of Energy, 2015. Teoksen verkkoversio.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d ”Evolventti”, Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom–Gotthielf), s. 634. Otava, 1932.
  2. Involute Wolfram MathWorld. Eric W. Weisstein. Viitattu 8.12.2023.
  3. V. I. Arnolʹd: Huygens and Barrow, Newton and Hooke : pioneers in mathematical analysis and catastrophe theory from evolvents to quasicrystals. (lähde koko osiolle). Basel: Birkhaüser Verlag, 1990. Teoksen verkkoversio.
  4. Involute of a Circle MathCurve. Viitattu 8.12.2023.
  5. Characteristics of parallel parabola (offset curve) and the formula to find the equation math.stackexchange.com. Viitattu 5.12.2023.
  6. Catenary involute Eric W. Weisstein. Viitattu 5.12.2023.
  7. Timo Oravasaari: ”Evolventtifunktio”, Moottorin suorahampaisen jakohammaspyörästön suunnittelu, s. 13–15. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2013. ISBN. Teoksen verkkoversio.
  8. V. G. A. Goss: Application of analytical geometry to the shape of gear teeth. Resonance, 2013, 18. vsk, nro 9, s. 817-831. Artikkelin verkkoversio.
  9. Kaasukompressori AlegsaOnline. Viitattu 8.12.2023.