Eva Stenbäck
Eva Sofia Elisabet Stenbäck (25. heinäkuuta 1841 Loviisa – 25. syyskuuta 1928 Helsinki) oli opettaja ja tietokirjailija.[1]
Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Gustaf Leonard Stenbäck ja Ulrika Eleonora Sucksdorff. Monista muista pohjalaisen Stenbäck-suvun suomalaisuusaatteen sisäistäneistä jäsenistä poiketen Eva Stenbäck kasvoi Uudellamaalla ja opiskeli, opetti ja kirjoitti ruotsiksi. Hänen isänsä oli tullut Loviisaan triviaalikoulun rehtoriksi, mutta 1844 isästä tuli kaupungin kirkkoherra. Stenbäck kävi ensin tyttökoulun ja opiskeli sitten muun muassa saksaa ja ranskaa Forsblomin neitien pensionaatissa Haminassa. 1865-1870 hän toimi valtion kustantaman Loviisan ala-alkeiskoulun apuopettajana ja uuden määräyksen apuopettajaksi hän sai vielä 1870. Stenbäck siirtyi kuitenkin 1873-1882 Loviisan yksityisen tyttökoulun johtajattareksi aina koulun lakkauttamiseen saakka. Musiikkia muun muassa Abraham Ojanperän johdolla opiskellut Stenbäck sai 1874 luvan toimia reaalikoulujen laulun- ja piirustuksenopettajana. Käytännöllisen opettajankokeen Helsingin ruotsalaisessa normaalikoulussa suoritettuaan hänestä tuli 1878 kotikaupunkinsa reaalikoulun musiikinopettaja. 1882 hän siirtyi Helsinkiin Nya svenska läröverketiin, jossa hän opetti laulua, kaunokirjoitusta, uskontoa ja ruotsia vuoteen 1916 saakka.[1]
Stenbäck julkaisi nimimerkillä E.S. alaltaan oppimateriaalia, Flerestämmiga sånger för skolan och hemmet eli Kolmiäänisiä lauluja kotia ja kouluja varten ilmestyi jo 1891. Hän julkaisi myös uskonnollista oppimateriaalia.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Anneli Mäkelä-Alitalo: Stenbäck, Eva (1841-1928). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9, s. 275-276. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5