Eva Dickson
Eva Amalia Maria Dickson-Blixen-Finecke (o.s. Lindström, 8. maaliskuuta 1905 Sigtuna, Ruotsi – 24. maaliskuuta 1938 Bagdad, Irak) oli ruotsalainen vapaaherratar, ralliautoilija ja matkakirjailija. Hän oli yksi ensimmäisistä naispuolisista autourheilijoista Ruotsissa ja kolmas lentolupakirjan suorittanut ruotsalaisnainen. ”Seikkailijattareksi” kutsuttu Dickson oli 1930-luvun julkisuuden henkilöitä, jonka vaiheita seurattiin lehdistössä tiiviisti muun muassa hänen itse kirjoittamiensa matkakuvausten kautta.
Dickson matkusti vuonna 1933 laivalla Afrikkaan ja sai Nairobissa idean tehdä paluumatkan autolla. Matkasta kertova juttusarja julkaistiin myös Helsingin Sanomissa loppuvuodesta 1933[1].
Vuonna 1937 Dickson lähti yksi automatkalle Belgiasta kohti Intian Kalkuttaa. Paluumatkalla maaliskuussa 1938 hän sai surmansa autokolarissa Irakissa lähellä Bagdadia. Hän oli kuollessaan 33-vuotias.[2]
Dickson oli hippologi Albert Lindströmin tytär. Hän oli naimisissa 1925–1932 ralliautoilija, agronomi Olof Dicksonin kanssa ja vuodesta 1936 vapaaherra Bror von Blixen-Finecken kanssa, jonka ensimmäinen puoliso oli ollut kirjailija Karen Blixen.
Henkilöhistoriaa muokkaa
Eva Dickson syntyi 1905 Steningen linnassa ja varttui Ljungin linnassa lähellä Linköpingiä, joissa hänen isänsä johti hevossiittoloita. Ensimmäisen maailmansodan vuosina varakas perhe muutti Tukholmaan. Jo nuorena Eva Lindström tunnettiin elämäntyylistään, jolla hän halusi kummastuttaa porvarillista lähipiiriään. Hän avioitui skottilais-göteborgilaisen Dicksonin vauraaseen kauppiassukuun kuuluneen ralliautoilija Olof Dicksonin kanssa, ja perheeseen syntyi poika. Aviomies opetti hänelle auton käsittelyä niin, että he molemmat tulivat tunnetuiksi kilpa-ajajina.[3]
Ystävättärensä Linde Klinckowströmin kanssa Eva Dickson lähti keväällä 1930 automatkalle kohti Pariisia ja Roomaa, minkä seurauksena Dicksonien avioliitto päättyi eroon. Eva Dickson asui siitä lähtien hotelleissa myös Ruotsissa oleskellessaan.[3]
Vuonna 1932 hän matkusti laivalla Afrikkaan ystävättärensä Littan Bennichin kanssa. Dar es Salaamista naiset ajoivat autolla Keniaan yllätysvierailulle heille aiemmin tuntemattoman ruotsalaisen paroni Bror von Blixen-Finecken luo, joka tunnettiin paitsi suurriistanmetsästäjänä, myös naistenmiehenä. Mies oli juuri lähdössä tapaamaan puolisoaan Lontooseen, mutta suunnitelmat muuttuivat kun paroni ja Eva Dickson rakastuivat toisiinsa ensi näkemältä.[3]
Automatka Nairobista Tukholmaan sai alkunsa vedonlyönnistä Nairobin Eurooppalaisella klubilla. Dickson osti avomallisen, nelipaikkaisen Chevrolet-auton, joka varustettiin pitkää matkaa varten vesitankein, varaosin ja leirintävarustein. Matkaan lähti Dicksonin kanssa myös afrikkalainen mekaanikko Hassan Ali. Matkan vaiheisiin kuului muun muassa rengasrikkoja, käsien paleltumista kylminä öinä ja sairastuminen malariaan. Tšadin pohjoisosissa eteen tuli rikkoutunut silta, jonka korjaustyön Dickson kertoi saaneensa nopeasti valmiiksi 900 miehen voimin käyttämällä viehätysvoimaansa asiasta päättävään ranskalaiseen siirtomaaupseeriin. Perillä Tukholmassa Dicksonin ja mekaanikko Alin otti vastaan Kuninkaallinen automobiiliklubi ja innokas lehdistö.[3]
Vuonna 1934 Eva Dickson palasi Afrikkaan uuden miehensä luo ja seurasi tätä kalastus- ja metsästysretkille. Abessiniassa 1935 Eva raportoi Italian–Etiopian sodasta Vecko-Journalen-lehteen. Bror ja Eva Blixen-Finecke avioituivat New Yorkissa 1936 ja tekivät häämatkan Floridaan, jossa he asuivat tuttavansa George Washington Vanderbilt III:n asuntolaivassa ja kalastelivat Ernest Hemingwayn ja hänen tuolloisen naisystävänsä Martha Gellhornin kanssa Kuuban ja Bahamasaarten vesillä Hemingwayn uudella veneellä.[3][4]
Ennen kuin asettuisi asumaan Bror von Blixenin kanssa Afrikkaan, Eva-rouva halusi lähteä vanhan perheystävänsä, ruotsalaisen tutkimusmatkailija Sven Hedinin jalanjäljissä yksin autolla Silkkitietä kohti Pekingiä. Monien vaikeuksien jälkeen hän pääsi Kalkuttaan, jossa hän joutui sairaalaan. Hänelle annettu arsenikkihoito vain huononsi hänen tilaansa. Samoihin aikoihin alkanut toinen Kiinan ja Japanin sota esti aikeet matkan jatkamisesta Kiinaan, ja koska matkakassakin oli huvennut, Eva Dickson päätti lähteä paluumatkalle kohti Eurooppaa, kyydissään kalkuttalaisen pörssimeklarin brittirouva. Bagdadin lähellä he joutuivat liikenneonnettomuuteen ollessaan palaamassa illalliskutsuilta brittiläisestä sotilastukikohdasta. Auto suistui tieltä Eufrat-jokea ylittävällä sillalla ja Eva Dickson sai surmansa. Aviomies Bror Blixen sai vaimonsa kuolemasta tiedon vasta heinäkuun lopulla palattuaan pitkältä safarilta. Murtuneena hän jätti Afrikan ja palasi asumaan kotimaahansa Ruotsiin.[3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Nairobi–Tukholma. Ruotsalaisen autoilija-rouvan mainetyö, osa I. (Dicksonin itse kirjoittama artikkelisarja.) Helsingin Sanomat, 19.11.1933, s. 5. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 25.12.2020.
- ↑ Eva Dickson saanut surmansa. Auto-onnettomuus lähellä Bagdadia. Helsingin Sanomat, 27.3.1938, s. 22. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 25.12.2020.
- ↑ a b c d e f Edelstam, Gunnela: Eva Dickson, en äventyrare (Julkaistu alun perin Swea Paris -lehdessä) Blogi "words & art". 20.1.2012. Viitattu 25.12.2020.
- ↑ a b Högberg, Stefan: Kvinnliga krigare, podcast 49 min (ruotsiksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Eva Dickson (1933). En Eva i Sahara: äventyr och upplevelser under heta zoner. Stockholm: Bonnier.
- Lena Wisaeus & Ann Bjerke (2000): Eva Dickson – ett bedårande barn av sin tid. Stockholm : Carlsson. ISBN 9172039582.
- Högberg, Stefan (2019). Svenska kvinnor historien glömde. Göteborg: Historieporten. ISBN 9789151915609.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eva Dickson Wikimedia Commonsissa
- Sjöström, Sara: ”Äventyraren Eva Dickson”, Populär Historia 3/2009 (Internet Archive) (ruotsiksi)
