Sven Hedin

ruotsalainen tutkimusmatkailija

Sven Anders Hedin (19. helmikuuta 1865 Tukholma, Ruotsi[1]26. marraskuuta 1952[2]) oli ruotsalainen kartografi,[1] tutkimusmatkailija, maantieteilijä ja poliittinen vaikuttaja.

Sven Hedin.
Hedinin matkat Aasiaan 1886–1935.

Ulkoiselta olemukseltaan Hedin vaikutti lähinnä teoreettiselta lukumieheltä: hän oli pienikokoinen ja näkökyvyltään heikko. Silti hän oli fyysisesti riittävän vahva tekemään kunnianhimoisia tutkimusretkiään. Hän oli fyysisesti kestävä ja mieleltään rauhallinen ja sisukas. Hän julkaisi lähes 50 teosta, joista osa tieteellisiä ja osa populaarisia, ja niitä käännettiin 30 kielelle. Vaikka hän ei ollut taidehistorioitsija eikä arkeologi, hän pystyi tekemään arkeologisia löytöjä ja tekemään niistä osuvia havaintoja. Hän oli laajasti kielitaitoinen. Hänen laatimiaan Keski-Aasian ja Tiibetin karttoja arvostetaan edelleen korkealle.[3]

Opinnot ja ensimmäiset retkikunnatMuokkaa

Hedin opiskeli vuosina 1886–1892 geologiaa, mineralogiaa, eläintiedettä ja latinaa Tukholmassa, Uppsalassa, Berliinissä ja Hallessa. Hän oli maantieteilijä Ferdinand von Richthofenin oppilas. Vuosina 1892–1935 Hedin johti useita menestyksekkäitä Keski-Aasian tutkimusretkikuntia, jotka tekivät hänestä maailmankuulun. Vuonna 1902 hänet aateloitiin viimeisenä henkilönä Ruotsissa. Ruotsin akatemian jäsen Hedinistä tuli 1913.

Hedin teki tutkimusmatkoja noin 40 vuoden ajan vuodesta 1890 alkaen. Hänen kiinnostuksensa niihin syntyi Berliinin yliopistossa sekä brittiläisen tutkijan Francis Younghusbandin retkitoverina. Hän osoitti 1890-luvulla tekemillään retkillä, että Keski-Aasian, Pamirin vuoriston ja Taklimakanin autiomaan halki pystyi vaeltamaan, joskin ne olivat olosuhteiltaan vaarallisia. Hedin itsekin oli vähällä menehtyä vuonna 1895 juomaveden loputtua. Samana vuonna hän kuitenkin sai hankituksi paimentolaisilta laajan arkeologisen kokoelman, joka on peräisin muinaisesta Yotkanin kaupungista. Hän osoitti, että alueella oli useita muinaiskaupunkeja. [3]

SaavutuksetMuokkaa

Hedin laati ensimmäiset yksityiskohtaiset kartat laajoilta alueilta Pamiria, Taklimakania, Tiibetiä, muinaista silkkitietä ja Himalajaa.[2] Hän saattoi olla ensimmäinen eurooppalainen, joka ymmärsi Himalajan olevan yhtenäinen vuoristolähde?. Vaikkakin Hedin oli enemmän seikkailija ja tutkimusmatkailija kuin arkeologi, hänestä tuli ensimmäinen muinaisen keskiaasialaisen buddhalaisen kaupungin esiinkaivanut länsimaalainen, kun hän löysi syyskuussa 1899 muinaisen kiinalaisen Loulanin varuskuntakaupungin Taklimakanin aavikolta. Monet sieltä löytyneet kirjoitukset osoittautuivat historiallisesti hyvin merkittäviksi. Tätä pidetään Hedinin suurimpana arkeologisena saavutuksena. Hedin vei mukanaan Loulanista kymmeniä merkittäviä käsikirjoituksia, joista monet ovat 200-luvulta. Anekdootin mukaan Hedin löysi Loulanin hiekka-aavikolta vain se takia, että ryhmä joutui etsimään hiekkaan hautautunutta omaa lapiotaan. [3]

Myöhemmillä matkoillaan hän kartoitti suuren osan Tiibetin ylänköä ja löysi ennen tuntemattoman Trans-Himalajan vuoriston, mutta ei koskaan päässyt tavoittelemaansa Lhasan kiellettyyn kaupunkiin.[3]

Kun Hedin palasi juhlittuna sankarina Ruotsiin perheensä luokse, hän sai iskun vasten kasvojaan, kun August Strindberg mitätöi hänen saavutuksena ja luonnehti niitä humpuukiksi.[2]

Poliittinen toimintaMuokkaa

Hedin oli kuningas Kustaa V:n henkilökohtainen ystävä ja kirjoitti yhdessä Carl Bennedichin kanssa tunnetun, hallituksenvastaisen puheen, jossa hän puolusti kuninkaan vaatimuksia puolustusmäärärahojen kasvattamiseksi. Hedin oli suuri Saksan (tai germaanien) ystävä ja kannatti lämpimästi Ruotsin kuningatar Viktorian ajamaa liittoutumista Saksan kanssa ensimmäisessä maailmansodassa. Tämän takia hän menetti paljon merkittäviä ystäviä Britanniassa ja Yhdysvalloissa (eräässä brittilehdessä hänestä väännettiin pilkkanimi "Hun Sweden".)

Hedin oli matkustellut Venäjällä 16 kertaa ja piti sitä vakavana uhkana lännelle ja erityisesti Ruotsille, josta syystä hän kirjoitti nukkuville ruotsalaisille vihkosen "Varoituksen sana". Siinä kuvattiin, kuinka verenhimoiset ja barbaariset venäläislaumat saattaisivat vyöryä Ruotsin yli lähes milloin tahansa. Vaara oli ilmeinen erityisesti siksi, että Ruotsi oli vuonna 1809 menettänyt puskurina toimineen Suomen ja vielä häpeällisemmällä tavalla Norjan 1905. Hän varoitti kansaa siitä, että kasakat juottaisivat pian hevosiaan Molinin lähteillä Kungsträdgårdenissa ja kirkkoihin ripustettaisiin venäläisiä ikoneja. Hedin teki suuren vaikutuksen mielipiteillään moniin ruotsalaisiin ja ne edistivät suuresti vapaaehtoista rahankeräämistä puolustustarkoituksiin. Hedinin kampanjoinnin ansiosta rahankeräys panssarilaiva Sverigeä varten onnistui yli odotusten, jota varten rahaa kertyi yli 17 miljoonaa kruunua ja se kyettiin laskemaan vesille maksettuna etuajassa jo 3. toukokuuta 1915. Rahaa jäi jopa ylikin, ylijäämällä kyettiin rahoittamaan kolme partiovenettä ja aloittamaan kahden uuden panssarilaivan rakentaminen.[4]

Hedin kannatti ja kunnioitti Adolf Hitleriä, joka myös kunnioitti Hediniä, sekä ennen että jälkeen natsien valtaannousun.[2] Tätä on pidetty erikoisena sikäli, että Hedin oli taustaltaan osittain juutalainen. Hitlerin tukemisen takia Hedin menetti toisen maailmansodan jälkeen maineensa.[3]

Hedinin retkikunnatMuokkaa

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • Matkamuistelmia Persiasta, Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta ; suom. K. Jaakkola. Kirjankustannus-liike, Helsinki 1898-1900, 2. painos Sampo, Tampere 1901
  • Aasian erämaissa : kuvauksia matkoilta Keski-Aasiassa ja Kiinassa ; suom. Uuno Helve. WSOY 1900
  • Seikkailuja Tibetissä ; suom. Kalle Kajander. WSOY 1905-1906
  • Transhimalaja : löytöjä ja seikkailuja Tibetissä. Kustannus-o.y. Kansa, Helsinki 1909
  • Navalta navalle 1, 1 matka ; suomentanut V. Hämeen-Anttila. Kustannus-oy. Kansa, Helsinki 1911
  • Navalta navalle 2, 2 matka ; suom. W. Hämeen-Anttila. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913
  • Maitse Indiaan : muodostelma Hedinin suuresta matkakertomuksesta "Maitse Indiaan". Matkoja ja seikkailuja n:o 2. Kirja, Helsinki 1923
  • Aasian erämaiden halki. Matkoja ja seikkailuja n:o 8. Kirja, Helsinki 1924
  • Nykypäivien Saksa ; suomentanut Lauri Hirvensalo. WSOY 1937 (alkuteos Tyskland och världsfreden)
  • Elämäni tutkimusmatkailijana ; suom. Heikki Väänänen. WSOY 1940, 2. painos 1951 (alkuteos Mitt liv som upptäcktsresande)
  • Aasian karavaaniteillä ; tekijän matkakirjoista valikoinut Tauno Karilas. WSOY 1962

LähteetMuokkaa

  1. a b Personuppgifter: Sven Anders Hedin, Stockholms stadsarkiv, viitattu 9.7.2019
  2. a b c d Liukkonen, Petri, Sven Hedin Biografi, på Authors' Calendar (englanniksi)
  3. a b c d e Hopkirk, Peter: Silkkitie : Tutkimusmatkat kadonneiden kaupunkien ja aarteiden jäljillä Kiinan Keski-Aasiassa, s. 91–96, 101–110. Alkukielinen teos: Foreign Devils in the Silk Road, (1980). Suomentanut Hannes Virrankoski. Karisto, 1996. ISBN 951-23-3601-4.
  4. Lindqvist, Herman: ”Kiista puolustuksesta - Sven Hedinin varoitushuuto”, Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen, s. 700. Suomentanut Seppo Hyrkäs. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28329-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa