Avaa päävalikko
Sven Hedin.
Hedinin matkat Aasiaan 1886–1935.

Sven Anders Hedin (19. helmikuuta 1865 Tukholma26. marraskuuta 1952) oli ruotsalainen tutkimusmatkailija, maantieteilijä ja poliittinen vaikuttaja.

Hedin opiskeli vuosina 1886–1892 geologiaa, mineralogiaa, eläintiedettä ja latinaa Tukholmassa, Uppsalassa, Berliinissä ja Hallessa. Hän oli maantieteilijä Ferdinand von Richthofenin oppilas. Vuosina 1892–1935 Hedin johti useita menestyksekkäitä Keski-Aasian tutkimusretkikuntia, jotka tekivät hänestä maailmankuulun. Vuonna 1902 hänet aateloitiin viimeisenä henkilönä Ruotsissa. Ruotsin akatemian jäsen Hedinistä tuli 1913.

Hedin laati ensimmäiset yksityiskohtaiset kartat laajoilta alueilta Pamiria, Taklimakania, Tiibetiä, muinaista silkkitietä ja Himalajaa. Hän saattoi olla ensimmäinen eurooppalainen, joka ymmärsi Himalajan olevan yhtenäinen vuoristolähde?. Vaikkakin Hedin oli enemmän seikkailija ja tutkimusmatkailija kuin arkeologi, hänestä tuli ensimmäinen muinaisen keskiaasialaisen buddhalaisen kaupungin esiinkaivanut länsimaalainen, kun hän löysi muinaisen kiinalaisen Loulanin varuskuntakaupungin Taklimakanin aavikolta. Monet sieltä löytyneet kirjoitukset osoittautuivat historiallisesti hyvin merkittäväksi. Myöhemmillä matkoillaan hän kartoitti suuren osan Tiibetin ylänköä ja löysi ennen tuntemattoman Transhimalajan vuoriston, mutta ei koskaan päässyt tavoittelemaansa Lhasan kiellettyyn kaupunkiin.

Hedin oli kuningas Kustaa V:n henkilökohtainen ystävä ja kirjoitti yhdessä Carl Bennedichin kanssa tunnetun, hallituksenvastaisen puheen, jossa hän puolusti kuninkaan vaatimuksia puolustusmäärärahojen kasvattamiseksi. Hedin oli suuri Saksan (tai germaanien) ystävä ja kannatti lämpimästi Ruotsin kuningatar Viktorian ajamaa liittoutumista Saksan kanssa ensimmäisessä maailmansodassa. Tämän takia hän menetti paljon merkittäviä ystäviä Britanniassa ja Yhdysvalloissa (eräässä brittilehdessä hänestä väännettiin pilkkanimi "Hun Sweden".)

Hedin piti Venäjää vakavana uhkana lännelle ja ehkä osin siitä syystä kannatti ja kunnioitti Adolf Hitleriä, joka myös kunnioitti Hediniä, sekä ennen että jälkeen natsien valtaannousun. Tätä on pidetty erikoisena sikäli, että Hedin oli taustaltaan osittain juutalainen. Hitlerin tukemisen takia Hedin menetti toisen maailmansodan jälkeen maineensa.

Hedinin retkikunnatMuokkaa

Suomennettuja Hedinin teoksiaMuokkaa

  • Matkamuistelmia Persiasta, Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta ; suom. K. Jaakkola. Kirjankustannus-liike, Helsinki 1898-1900, 2. painos Sampo, Tampere 1901
  • Aasian erämaissa : kuvauksia matkoilta Keski-Aasiassa ja Kiinassa ; suom. Uuno Helve. WSOY 1900
  • Seikkailuja Tibetissä ; suom. Kalle Kajander. WSOY 1905-1906
  • Transhimalaja : löytöjä ja seikkailuja Tibetissä. Kustannus-o.y. Kansa, Helsinki 1909
  • Navalta navalle 1, 1 matka ; suomentanut V. Hämeen-Anttila. Kustannus-oy. Kansa, Helsinki 1911
  • Navalta navalle 2, 2 matka ; suom. W. Hämeen-Anttila. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913
  • Maitse Indiaan : muodostelma Hedinin suuresta matkakertomuksesta "Maitse Indiaan". Matkoja ja seikkailuja n:o 2. Kirja, Helsinki 1923
  • Aasian erämaiden halki. Matkoja ja seikkailuja n:o 8. Kirja, Helsinki 1924
  • Nykypäivien Saksa ; suomentanut Lauri Hirvensalo. WSOY 1937 (alkuteos Tyskland och världsfreden)
  • Elämäni tutkimusmatkailijana ; suom. Heikki Väänänen. WSOY 1940, 2. painos 1951 (alkuteos Mitt liv som upptäcktsresande)
  • Aasian karavaaniteillä ; tekijän matkakirjoista valikoinut Tauno Karilas. WSOY 1962

Aiheesta muuallaMuokkaa