Eumolpos (m.kreik. Εύμολπος, lat. Eumolpus) oli kreikkalaisessa mytologiassa alun perin Traakian kuningas, Poseidonin ja Khionen poika, josta tuli Eleusiissa yksi Eleusiin mysteereiden perustajista.

Nuoruus

muokkaa

Khionen tultua raskaaksi Poseidonille hän kätki raskautensa isältään Boreaalta ja synnytti lapsen, Eumolpoksen, salassa. Isäänsä peläten Khione heitti poikansa mereen, josta Poseidon hänet pelasti ja vei Etiopiaan tyttärelleen Benthesikymelle kasvatettavaksi. Vartuttuaan Eumolpos nai Etiopian kuninkaan tyttären. Yritettyään raiskata vaimonsa sisaren hän joutui karkotetuksi, jolloin hän palasi poikansa Ismaroksen kanssa synnyinmaahansa Traakiaan.[1]

Traakian kuninkuus

muokkaa

Ismaros nai Traakian kuninkaan Tegyrioksen tyttären. Sen jälkeen Eumolpos alkoi suunnitella Tegyrioksen syrjäyttämistä, mutta hankkeen paljastuttua molemmat päätyivät paetessaan Eleusiihin. Ismaroksen kuoltua Eumolpos pääsi palaamaan Traakiaan sopimaan riitansa ja seuraamaan Tegyriosta kuninkaana.[1]

Eleusialaisten sota

muokkaa

Kun Ateenan ja Eleusiin välille puhkesi sota, Eumolpos tarjosi apuaan Eleusiille. Sodan aikana Erekhtheus surmasi Eumolpoksen pojan Ismaroksen ja myöhemmin Eumolpoksen itsensä.[1] Toisen version mukaan Erekhtheus ja Eumolpoksen poika Ismaros kaatuivat, jolloin Eumolpos solmi ateenalaisten kanssa sopimuksen, jolla Eleusis alistui muuten Ateenan vallan alle, mutta Eleusiin mysteereiden suhteen he olivat riippumattomia.[2] Eumolpos ja Keleoksen tyttäret Diogeneia, Pammerope ja Saisara johtivat kaupungissa Demeterin palvontaa. Niin Eleusiin mysteereiden luonti on luettu hänen ansiokseen, ja myös ensimmäiset siihen liittyvät kirjoitukset on laitettu hänen nimiinsä.

Pappisvirka

muokkaa

Demeterin pappina Eumolposta seurasi Keryks, joka oli joko Eumolpoksen nuorin poika tai Aglauroksen poika. Eumolpoksen jälkeläiset eumolpidit ja Keryksin jälkeläiset keryksit saivat perintöoikeuden Eleusiin hierofantin asemaan.[2]

Muita kertomuksia

muokkaa

Aleksandrialaisten runoilijoiden mukaan Eumolpos toimi myös Herakleen opettajana musiikissa ja mysteereihin perehdyttämisessä. Herakles oli kiinnostunut mysteereistä voidakseen mennä Haadeeseen ja tuoda sieltä Kerberoksen mukanaan urotyönään.[3][4] Hyginus puolestaan kertoo Eumolpoksen voittaneen Peliaan hautajaiskisoissa Olympoksen huilun soiton.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.15.4 (engl. käännös)
  2. a b Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 1.38.2–3 (engl. käännös)
  3. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.12 (engl. käännös).
  4. Theokritos: Eidyllia ('Idyllit') 24:103–118 (engl. käännös).
  5. Hyginus: Fabulae cclxxiii (engl. käännös).