Ethan Allen -luokka

Ethan Allen -luokka oli Yhdysvaltain laivaston toinen strateginen ohjussukellusveneluokka.

Suunnittelu

Ethan Allen-luokka oli jatkokehitelty versio George Washington -luokan ohjussukellusveneistä. Veneluokan pohjana ei kuitenkaan enää ollut Skipjack-luokan taistelusukellusvene, vaan suunnittelu aloitettiin täysin alusta. Veneistä tuli 9 metriä pidempiä kuin George Washington -luokasta, myös alusten runko oli vahvempi kuin edeltäjissään, näin ne pystyivät sukeltamaan syvemmälle.

Voimanlähteenä oli Westinghouse S5W-painevesireaktori, joka tuotti höyryä kahdelle höyryturbiinille. Turbiinit pyörittivät yhtä potkuriakselia ja 7-lapaista potkuria. Alusten nopeudeksi sukelluksissa ilmoitettiin yli 20 solmua.

Alukset

Luokan aluksia rakennettiin viisi kappaletta.

Ethan Allen -luokan sukellusveneet

Nimi	Telakka	Tilattu	Kölinlasku	Vesillelasku	Käyttöönotto	Huom
USS Ethan Allen	Electric Boat	17. heinäkuuta 1958	14. syyskuuta 1959	22. marraskuuta 1960	8. elokuuta 1961	31. maaliskuuta 1983
USS Sam Houston	Newport News	1. heinäkuuta 1959	28. joulukuuta 1959	2. helmikuuta 1961	6. maaliskuuta 1962	6. syyskuuta 1991
USS Thomas A Edison	Electric Boat	1. heinäkuuta 1959	15. maaliskuuta 1960	15. kesäkuuta 1961	10. maaliskuuta 1962	30. marraskuuta 1983
USS John Marshall	Newport News	1. heinäkuuta 1959	4. huhtikuuta 1960	15. heinäkuuta 1961	21. toukokuuta 1962	22. heinäkuuta 1992
USS Thomas Jefferson	Newport News	22. kesäkuuta 1960	3. helmikuuta 1961	24. helmikuuta 1962	4. tammikuuta 1963	24. tammikuuta 1985

Aseistus

Kuten George Washington -luokassakin, kussakin veneessä oli 16 siiloa SLBM-ohjuksille. Ethan Allen -luokka oli varustettu Polaris-ohjuksin. Ethan Allen -luokka käytti kuitenkin alusta alkaen pidemmän kantaman omaavia Polaris A2-ohjuksia. Vuodesta 1966 lähtien kaikki veneet varustettiin Polaris A3-ohjuksilla.

Taktisena aseistuksena oli neljä torpedoputkea. Alkuvuosina aseistuksena olivat Mark16 mod 6 tai Mark37 -torpedot, kunnes vuonna 1974 veneet varustettiin uusilla Mark48-torpedoilla.

Käyttöhistoria

USS Sam Houston SSN-609 (1986)

Ethan Allen -luokan veneet operoivat valmistumisestaan 1970-luvun puoliväliin Skotlannista, Holy Lochin laivastotukikohdasta käsin etupäässä Atlantilla ja Välimerellä. Veneet siirrettiin 1975 Tyynelle valtamerelle, ja niiden kotisatamaksi tuli Apra Habourin tukikohta Guamilla.

USS Ethan Allen ampui 6. toukokuuta 1962 Frigate bird -harjoituksessa ensimmäisen kerran ydintaistelukärjellä varustetun SLBM-ohjuksen. Aluksen ollessa noin 1300 mailia Havaijilta kaakkoon, se ampui Polaris A2 -ohjuksen lounaaseen, 1100 mailin päähän. Taistelukärki räjähti tarkalleen maalialueensa yläpuolella 3,4 kilometrin korkeudessa Eteläisellä Tyynellämerellä. Tämä koe jäi myös toistaiseksi ainoaksi, kun ilmakehässä tehtävät ydinkokeet kieltävä sopimus tuli voimaan lokakuussa 1963.

Alukset toimivat strategisina ohjusveneinä vuoteen 1981 saakka, jolloin ne muutettiin taisteluveneiksi. Syynä muutokseen olivat käyttöön tulevat uudet Ohio-luokan ohjusveneet, sekä SALT II-sopimus. Sopimuksen rajoitusten mukaisesti aluksista poistettiin ohjukset sekä näiden ammunnanhallintajärjestelmät. Veneet palvelivat taisteluveneinä vielä joitakin vuosia tämän jälkeen. USS Sam Houston ja USS John Marshall olivat käytössä aina 1990-luvun alkupuolelle asti, varustettuina erikoistehtäviin, mm. SEAL-erikoisjoukkojen kuljettamiseen.

Lähteet

• Al Adcock: U.S. Ballistic Missile Subs in action. Carrolton, Texas: Squadron signal Publications, 1993. 0-89747-293-4
• Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• FAS Ethan Allen-Class FBM Submarines
• Undersea Warfare - The other Frigate bird (Arkistoitu – Internet Archive)