Eteokreetit

Eteokreetit (m.kreik. Ἐτεόκρητες, Eteokrētes, ”aidot kreetalaiset”) olivat Kreetalla antiikin aikana asunut kansa, joka oli ilmeisesti saarta esihistoriallisella ajalla asuttaneiden jälkeläisiä. Eteokreetin kieli oli heidän puhumansa ei-kreikkalainen kieli, jota ei tunneta muutoin kuin muutamista piirtokirjoituksista.

Eteokreetit saattoivat olla minolaisten jälkeläisiä, ja heidän puhumansa kieli saattoi olla minolaista kieltä tai sukua sille, mutta koska kumpaakaan kieltä ei tunneta, tästä ei ole varmuutta.

Historia

Antiikin ajan Kreetalla asui useita kansoja, joista osa oli saaren varhaisempia ei-kreikkalaisia asukkaita, osa mykeneläisperäisiä kreikkalaisia eli akhaijeja ja osa niin kutsutun doorilaisvalloituksen myötä tulleita doorilaisia heimoja. Homeros kuvaa tilanteen seuraavasti Odysseiassa, mainiten samalla myös eteokreetit:

»Κρήτη τις γαῖ᾽ ἔστι μέσῳ ἐνὶ οἰνοπι πόντῳ,
καλὴ καὶ πίειρα, περίρρυτος· ἐν δ᾿ ἄνθρωποι
πολλοί, ἀπειρέσιοι, καὶ ἐννήκοντα πόληες.
ἄλλη δ᾿ἄλλων γλῶσσα μεμιγμένη· ἐν μὲν Ἀχαιοί,
ἐν δ᾽ Ἐτεόκρητες μεγαλήτορες, ἐν δὲ Κύδωνες,
Δωριέες τε τριχάϊκες δῖοί τε Πελασγοί.» »Krētē tis gai᾽ esti mesō eni oinopi pontō,
kalē kai pieira, perirrytos· en d᾿ anthrōpoi
polloi, apeiresioi, kai ennēkonta polēes.
allē d᾿allōn glōssa memigmenē· en men Akhaioi,
en d᾽ Eteokrētes megalētores, en de Kydōnes,
Dōriees te trikhaïkes dīoi te Pelasgoi.» »Saari on saartama veen, meren päilyvän vyöttämä Kreetta,
kaunis, viljava maa; on kansaa siell' ylen paljon,
kymment' yhdeksänpä sen kaupungeita on ynnään.
Kirjavin soi sorinoin eri kielet: akhaijeja siell' on,
[eteo]kreettien siell' oma myös rotu rohkea, siellä kydoonit,
doorien heimoa kolme, pelasgeja aimoja vielä.»

Myöhemmän antiikin aikana eteokreettejä pidettiin saaren kaikkein varhaisimpina asukkaina, ja siksi nämä saivat nimityksen ”aidot kreetalaiset” sanasta eteos (ἐτεός, ”aito”). Näiden katsottiin olleen pieni osa saarta alun perin asuttaneesta kansasta (tai kansoista), ja muodostaneen antiikin aikana saaren asujaimiston myöhemmin tulleiden mykeneläisten ja vielä myöhemmin tulleiden doorilaisten kanssa.

Kreetalta tehdyt piirtokirjoituslöydöt ovat vahvistaneet jonkin tällaisen antiikin aikaisia kuvauksia vastaavan kansan olemassaolon saarella. Ne sijoittuvat arkeologisesti jälkiminolaisen ajan kontekstiin. Kaikki löydöt ovat peräisin Kreetan itäosista Dreroksesta ja Praisoksesta.

Piirtokirjoitukset

Eteokreetteihin yhdistetyt piirtokirjoitukset on kirjoitettu kreikkalaisella kirjaimistolla, mutta niiden teksti ei kuitenkaan ole kreikkaa. Kontekstista voidaan päätellä, että niiden kieli on todennäköisesti eteokreettien kieltä. Osa teksteistä on kaksikielisiä, eli niissä on oletettavasti sama teksti sekä eteokreetiksi että kreikaksi. Varhaisemmat piirtokirjoitukset on tehty arkaaisella kreetalaisella kirjaimistolla ja myöhemmät joonialaisella kirjaimistolla.

Tunnetuissa piirtokirjoituksissa on yhteensä vain 422 kirjainta, ja niistä on voitu tunnistaa vain muutamia mahdollisia sanoja. Kontekstista päätellen tekstit ovat todennäköisesti polisten virallisia päätöksiä tai muita vastaavia dokumentteja.

Dreroksesta

Dreroksesta on löydetty ainakin yksi eteokreetinkielinen piirtokirjoitus, josta käytetään nimeä DRE 1, ja joidenkin lähteiden mukaan myös toinen kirjoitus DRE 2. Ne on kummatkin ajoitettu 600- tai 500-luvulle eaa. Ne löydettiin Dreroksen Delfinionin eli Apollon Delfinioksen pyhäkön raunioista. Kirjoitukset katosivat toisen maailmansodan aikana. Niistä on kuitenkin säilynyt tekstien kopiot. Kumpikin kirjoitus on kaksikielinen, ja niissä on teksti sekä kreikaksi että eteokreetiksi.

Praisoksesta

Praisoksesta löydetty eteokreetinkielinen piirtokirjoitus (PRA 1) arkaaisella kreetalaisella aakkostolla, bustrofedon, 500-luku eaa.

Praisoksesta on löydetty ainakin kolme eteokreetinkieliestä piirtokirjoitusta, PRA 1 (500-luku eaa.), PRA 2 (300-luku eaa.) ja PRA 3 (200-luku eaa.) Lisäksi on löydetty kaksi piirtokirjoitusta, jotka ovat todennäköisesti eteokreetinkielisiä, PRA 4 (200/100-luku eaa.) ja PRA 5 (500-luku eaa.), sekä neljä 500-luvulta 200-luvulle eaa. ajoittuvaa piirtokirjoitusten fragmenttia, joista on epäselvää, onko niiden kieli eteokreettiä vai sittenkin kreikkaa. Kirjoitukset ovat Iraklionin arkeologisessa museossa.

Esimerkki: piirtokirjoituksen PRA 1 eli oheisessa kuvassa olevan kiven teksti sekä sen translitteraatio:

--νκαλμιτκε̣ οσ βαρζε α-- ο-- --αρκ.αγσετ μεδ. αρκρκοκλες̣ δε.-- --ασεγδναν<ι>τ

--nkalmitke os barze a-- o-- --ark.agset med. arkrkokles de.-- --asegdnan<i>t

Väärennökset

Aiemmassa tutkimuksessa on esiintynyt Psychrón piirtokirjoituksena (myös alkusanansa mukaan Epion-piirtokirjoitus) tunnettu teksti, jossa on viisi joonialaisella kirjaimistolla kirjoitettua sanaa sekä kolme lineaari-A-kirjoitusta muistuttavaa merkkiä. Tämä piirtokirjoitus on kuitenkin osoitettu nykyaikana tehdyksi väärennökseksi.

Kieli ja tekstien tulkinta

Tunnettujen tekstien lyhyyden vuoksi niiden ja niissä käytetyn kielen tulkinta on hankalaa ellei mahdotonta. Kieli saattaa olla sama kuin lineaari-A-kirjoitusten kieli tai minolaisten hieroglyfien kieli, tai sitten kaikki nämä kolme ovat eri kieliä. Kieltä on yritetty yhdistää muun muassa indoeurooppalaisiin ja seemiläisiin kieliin joidenkin pääteltävissä olevien yksityiskohtien avulla, mutta toistaiseksi mitään tulkintaa ei ole voitu perustella erityisen hyvin eikä toisia tulkintoja paremmin.

Kirjallisuutta

• Brown, R. A.: Pre-Greek Speech on Crete. Amsterdam: Adolf M. Hakkert, 1984. ISBN 90 256 0876 0.
• Duhoux, Yves: L'Étéocrétois: les textes - la langue. Amsterdam: J. C. Gieben, 1982. ISBN 90 70265 05 2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta eteokreetinkieliset piirtokirjoitukset Wikimedia Commonsissa