Wikipedia

Ester Peltonen

Ester Josefina Peltonen, o.s. Drugg, sukunimi 1913–1921 Linnankoski, vuodesta 1921 Koskelainen (20. heinäkuuta 1872 Salo[1] – 18. toukokuuta 1943) oli suomalainen opettaja ja kirjallisuuden suomentaja.

Peltonen oli suomenkielen opettajana Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja toimi sittemmin kääntäjänä.

Peltosen (Linnankosken) vanhemmat olivat kauppias Anton Drugg ja Selma Josefina Lönnberg. Hän kävi tyttökoulun (1887) valmistui Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta 1892. Hän suoritti yliopistossa arvosanoja eri aineissa. Hän toimi vuosina 1892–1896 Joensuun tyttökoulussa historian, maantiedon ja ruotsin opettajana, Porvoon yhteiskoulussa 1914–1919 hän opetti samoja aineita. Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa hän oli 1914–1919 suomen kielen opettajana ja samaan aikaan Helsingin työväenopiston opettajana. Hän oli Suomalaisuuden liiton sihteeri (toiminnanjohtaja) 1917–1919.[1]

Peltonen oli naimisissa vuodesta 1899 kirjailija Johannes Linnankosken (oikea nimi Vihtori Peltonen) kanssa. Tämän kuoltua 1913 hän otti sukunimekseen tämän kirjailijanimen Linnankoski. Hän oli naimisissa vuodesta 1921 kirjailija, päätoimittaja ja kansanedustaja Yrjö Koskelaisen kanssa. He ostivat 1920-luvun lopulla nykyisen Vantaan Päiväkummun kaupunginosan alueella sijainneen noin 20 hehtaarin suuruisen Lövkull-nimisen tilan. Ester Koskelainen antoi tilalle suomenkielisen nimen Päiväkumpu joka vakiintui 1930-luvulla koko alueen nimeksi.

Johannes Linnankosken ja Ester Peltosen pojista Salama Linnankoski (s. 1900) kaatui 22. syyskuuta 1918 heimosodissa Vienan Karjalassa Kostamuksessa.[2][3] Toinen poika, lakitieteen ylioppilas Touko Linnankoski (s. 1905) puukotti mielenhäiriössä toistakymmentä kertaa isäpuoltaan toimittaja Yrjö Koskelaista sekä viisi kertaa äitiään Ester Linnankoskea 11. lokakuuta 1927 perheen asunnossa Konstantininkatu 16:ssa Helsingissä. Tämän jälkeen hän ampui salonkikiväärillä laukauksen sydämeensä ja kuoli matkalla sairaalaan.[4][5][6]

Teokset

muokkaa

Nimellä Ester Peltonen::

  • Ruotsinkielen alkeisopetus: metoodisia muistiinpanoja V. Vasenius'en alkeiskurssiin.Otava 1898
  • Kuinka lapsista kelpo ihmisiä kasvatetaan; P. H. Ritterin mukaan. Kyläläisten kirjasia n:o 8. WSOY 1899, 2. painos 1905
  • Sananen Suomen lapsille. Kyläläisten kirjasia n:o 9. WSOY 1899

Nimellä Ester Linnankoski:

  • Johannes Linnankoski: Kootut teokset 4: sisältää sanomalehti- ja yhteiskunnallisia kirjotuksia, puheita, kaunokirjallisia ja esteettisiä kirjotuksia, toim. Ester Linnankoski. WSOY 1917, 1921
  • Vastaako nuorisoseuratyö tällä hetkellä ajan vaatimuksia?. Tekijä, Helsinki 1920

Suomennoksia

muokkaa

Nimellä Ester Peltonen::

  • P. H. Ritter: Lastemme kasvatus: kasvatusopillisia mietelmiä; hollannin kielestä suom. Ester Peltonen. WSOY 1900, 2. painos 1913, 3. painos 1927
  • Jakob Paulli: Jeesuksen vertauksia: hartauskirja. Söderström, Porvoo 1902
  • Pelle Molin: Tunturikertomuksia. WSOY 1902
  • Marie von Ebner-Eschenbach: Kunnon lapsi. WSOY 1903
  • Theodor Storm: Rannikon ratsastaja: pohjoisfriisiläinen tarina. WSOY 1903
  • George Sand: Pikku Fadette: kyläkertomus; ranskankielestä suom. Ester Peltonen. WSOY 1904
  • Zacharias Topelius: Joulunviettoa kahleissa. Kyläläisten kirjasia n:o 59. WSOY 1905
  • Zacharias Topelius: Pieniä kirjoitelmia: 1-9 vihko. WSOY 1905
  • Otto Ludvig: Heleija: kertomus Thüringiläisestä kansanelämästä. WSOY 1908
  • John William Nylander: Merenkyntäjiä: muistelmia ja kertomuksia. WSOY 1913
  • C. M. Peterson: Ugglehult: pienviljelyksen mallitalo: 1-2 osa; suomeksi toimittaneet Ester ja Wihtori Peltonen. WSOY 1913

Nimellä Ester Linnankoski:

  • Henrik Scharling: Nöddebon pappilassa uudenvuoden aikaan; 15:nnestä tanskalaisesta painoksesta suomentanut Ester Linnankoski. WSOY 1916, 1934

Nimellä Ester Koskelainen:

  • Pär Lagerkvist: Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa. WSOY 1935
  • Ronald Fangen: Mies rakasti vanhurskautta. WSOY 1935
  • Ronald Fangen: Kaksintaistelu. WSOY 1937

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Aikalaiskirja 1920 s. 283. Helsinki: Otava 1920.
  2. ↑ Salama Linnankosken kuolinilmoitus, Uusimaa, 10.01.1921, nro 3, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu:18.04.2025
  3. ↑ Vienan-Karjalan retkikunnan kadonneet jäsenet, Helsingin Sanomat, 02.10.1919, nro 266, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.04.2025
  4. ↑ Järkyttävä murhenäytelmä Helsingissä viime yönä. Toimittaja Yrjö Koskelainen ja hänen rouvansa ovat murhayrityksen uhreina heikossa tilassa sairaalassa. Verityön suorittaja, jälkimäisen poika Touko Linnankoski tehnyt itsemurhan, Iltalehti, 11.10.1927, nro 235, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.04.2025
  5. ↑ Kamala yöllinen veriteko Helsingissä, Aamulehti, 12.10.1927, nro 275, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.04.2025
  6. ↑ Järkyttävä murhenäytelmä toissayönä pääkaupungissa. Toimittaja Yrjö Koskelainen ja hänen vaimonsa joutuneet mielenhäiriöön tulleen poikansa uhreiksi. Verityöntekijä, ylioppilas Linnankoski ampui itsensä salonkikiväärillä, Helsingin Sanomat, 12.10.1927, nro 276, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.04.2025

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ester_Peltonen&oldid=23178326”