Esteettömyys

pyrkimys suunnitella tieto- ja viestintäteknologian tuotteet mahdollisimman yleiskäyttöisiksi
Tämä artikkeli käsittelee esteettömyyttä saavutettavuuden kannalta. Toisen tyyppistä esteettömyyttä tarvitaan avioliiton solmimiseen.

Esteettömyys, esteetön suunnittelu tai kaikille sopiva suunnittelu (engl. universal design, design for all)[1] tarkoittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan "tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua."[2][3] Esteettömyyden käsite ei kuitenkaan rajoitu vammaisuuteen, vaan esteettömyydellä tarkoitetaan kaikenlaisten ihmisten huomioon ottamista.[4] Jokseenkin samaa voidaan tarkoittaa käsitteellä saavutettavuus, joka joskus saatetaan myös määritellä hieman eri tavalla.[5][4]

Esteetön opaste tokiolaisella rautatieasemalle sisältää kohokuvioinnin ja äänitiedotteet. Esteetön suunnittelu hyödyttää periaatteessa kaikkia.
Kolme selkojulkaisua, joiden kannessa on selkotunnus.
Selkojulkaisun tunnistaa selkotunnuksesta, joka on s-kirjaimen muotoinen nuoli.

Esteettömyys ja vammaisuus muokkaa

Esteettömyyden käsite liittyy YK:n käyttämään vammaisuuden määritelmään, joka pohjautuu WHO:n biopsykosiaaliseen malliin.[6] Määritelmän mukaan ”Vammaisiin henkilöihin (persons with disabilities) kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma (impairments), joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa (participation) yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”[7][2]

Esteettömyys liittyy määritelmän mainitsemaan osallistumisen ulottuvuuteen. Lisäämällä ympäristön esteettömyyttä voidaan vähentää vammaisten henkilöiden muuten kohtaamia osallistumisrajoituksia. Esteettömyyden ajatukseen kuuluu se, että kyse ei ole ainoastaan vammaisille tehdyistä muutoksista vaan järjestelyistä, joista kaikki voivat hyötyä. Esimerkkejä sellaisista ovat selkokieliset kirjat ja uutiset, kynnysten ja portaiden rinnalle tehdyt luiskat ja leveät ovet, hissit, inva-WC:t, äänimerkein varustetut liikennevalot sekä selkeät ja vapaat kulkuväylät.

Esteettömyydestä eteenpäin muokkaa

 
Pyörätuoliramppi antaa esteettömän kulun.

Esteettömyyden määritelmä ei sisällä vammaisten henkilöiden usein tarvitsemia erityisiä mukautuksia ja erityissuunnittelua, joihin voivat kuulua esimerkiksi henkilökohtaiset avustajat, erityisopetus tai vammaisvälineet kuten pyörätuoli. Niitä tarkoittaen sopimusteksti sisältää "kohtuullisten mukautusten" käsitteen, joka määritellään seuraavasti:

"kohtuullinen mukauttaminen" tarkoittaa tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Saloviita, Timo: Luokka haltuun! : parhaat keinot toimivaan opetukseen, s. 104. PS-Kustannus, 2013.
  2. a b c Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016 Finlex. Viitattu 4.2.2023.
  3. Article 2 - definitions Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD). United Nations - Department of Economic and Social Affairs - Disability. Viitattu 4.2.2023.
  4. a b Esteettömyys ja saavutettavuus Vammaispalvelujen käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.2.2023.
  5. Tietoa saavutettavuudesta Saavutettavasti.fi. Arkistoitu 8.4.2019. Viitattu 8.4.2019.
  6. Towards a Common Language for Functioning, Disability and Health ICF World Health Organization. 2002.
  7. Convention on the Rights of Persons with Disabilities 13.12.2006. Sixty-first session of the General Assembly by resolution A/RES/61/106. United Nations. Viitattu 10.9.2022.

Aiheesta muualla muokkaa