Ernst Lampén

Ernst Adolf Lampén (vuodesta 1936 Lampén-Iso-Keisari), (7. tammikuuta 1865 Kuopio – 2. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja.

Ernst Lampén-Iso-Keisari
Ernst Lampén 1930-luvun puolivälissä.
Henkilötiedot
Syntynyt	7. tammikuuta 1865 Kuopio
Kuollut	2. huhtikuuta 1938 (73 vuotta) Helsinki
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	opettaja, toimittaja
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Henkilöhistoria

Lampénin vanhemmat olivat Rantasalmen kirkkoherra, teologian tohtori Johan Kristian Lampén ja Selma Adolfina Ottelin. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista Ernst oli viides. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta 1883 ja opiskeli suomen ja ruotsin kieltä Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1887 sekä filosofian maisteriksi 1890. Lampén toimi valmistumisensa jälkeen suomen ja ruotsin kielen lehtorina Helsingin suomalaisessa lyseossa 1891–1933, mutta hän oli myös laulunopettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1887–1901. Hän jäi eläkkeelle 1933.

Opettajantyönsä ohella Lampén oli toimittajana Matkailulehti-Turisttidskrift-lehdessä 1912–1921 ja Savon seuran äänenkannattajassa Savotar-lehdessä 1923–1926, samoin kuin Lipeäkala-lehden päätoimittajana 1926–1932 ja 1934. Suuri osa hänen kirjoittamistaan lehtiartikkeleista ja kirjoista liittyi juuri matkustamiseen. Hän halusi kirjoituksillaan saada suomalaiset tutustumaan omaan maahansa. Lampénilla oli käytössään rautateiden ilmaislippu, ja hän matkusti ahkerasti ympäri Suomea ja kirjoitti näkemästään ja kokemastaan. Ulkomailla Lampén kävi muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Unkarissa. Toinen Lampénin kirjallisen tuotannon pääteemoista matkailun ohella oli Savo ja savolaisuus. Lampén oli Suomen Matkailijayhdistyksen kunniajäsen.

Lampénin tuttavapiiriin kuului monia taiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Joel Lehtonen, L. Onerva ja Ilmari Kianto. 1930-luvulla juuri Lampén antoi Ilmari Kiannolle lempinimen Iki-Kianto.

Lampén oli innokas musiikin harrastaja. Hän kuului opiskeluaikanaan Ylioppilaskunnan Laulajiin ja toimi myöhemmin laulunopettajana ja kuoromiehenä. Lampén oli myös vapaa-ajattelija. Hän kuului Vapaa-ajattelijain liittoon ja oli mukana perustamassa ympäri Suomea siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä uskonnonvapauslain tultua voimaan 1922.

Ernst Lampén kyyditettiin 8. joulukuuta 1937 hänen ollessaan puhujamatkalla. Hän oli odottamassa Peipohjan rautatieasemalla Raumalle menevää junaa kun hänet houkuteltiin autoon joka vei hänet Rauman sijasta Poriin. Lampénin oli ollut tarkoitus osallistua Rauman työväenyhdistyksen talolla pidettyyn siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksen perustamiskokoukseen. Kyydityksen järjestäjät tuomittiin helmikuussa 1938 Kokemäen käräjillä lyhyisiin vankeusrangaistuksiin ja korvauksiin. Kyydityksen motiivina oli halu pelastaa Rauman asukkaat uskonnonrienaajan puheelta. Kyydityksen järjestäjä oli Rauman suojeluskunnan alisotilasohjaaja Viljo Laitama ja Rauman kokoukseen, jossa Lampénin oli määrä pitää puhe oli tullut Rauman suojeluskunnan kahden komppanian miehistöä.

Lampén oli naimisissa Lyydia Dagmar Sieväsen kanssa 1925–1926. Heille syntyi Erkki-niminen poika, minkä lisäksi Lampénilla oli myös ottolapsi Impi Maria Tiihonen. Lampén kuoli sydänkohtaukseen huhtikuun alussa 1938, hänen hautajaisensa pidettiin Krematoriokappelissa 8. huhtikuuta 1938 ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Teokset

Lampén julkaisi romaaneja, novelleja ja tietokirjoja, joista useat käännettiin myös ruotsiksi.:

• Lyseon viiden alimman luokan päättyvien kurssien tarkoituksesta ja suunnitelmasta, 1896
• Raamatun opetuksesta koulussamme, 1906
• Raamatun opetuksesta kouluissamme. (Nuoren Suomen kirjasia 1. Eripainos: Nuori Suomi, 16–18, 1906. - 2. painos 1906) Helsinki: Nuori Suomi, 1906.
• Suomea ristiin rastiin, Otava 1917
• Suomea maitse ja meritse, Otava 1918
• Taivaallisia tarinoita, Otava 1918
• Meiltä ja muualta, Otava 1919
• Jäämeren hengessä, Gummerus 1921
• Pikakuvia Raja-Karjalasta, Otava 1922
• Gloria. Kokoelma kansojen pyhiä kertomuksia, Otava 1923
• Kuka on pakana, 1923
• Ilmari Kianto ja hänen teoksensa, 1924
• Terve, Lukianos! Otava 1924
• Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä, Otava 1925
• Kielipakinoita, Otava 1926
• Savolaisia sutkauksia ja letkauksia, Savon seura 1929 (A. Hämäläisen eli Juudas Puustisen kanssa)
• Pappilan lapset kertovat Rantasalmen muistojaan vuosilta 1863–1917, Ernst Lampén ym., Otava 1929
• Sillien kimpussa Islannin vesillä. Elfvingin kalastuslaivueessa, Otava 1931
• Lieviä letkauksia, pakinoita, Otava 1932
• Suomea samoilemassa. Valikoima matkailupakinoita ja kulttuurikuvia, Otava 1934
• Savo ja savolaiset, Otava 1935
• Maailman kylillä ihmisiä tapaamassa, Otava 1936

Lähteet

• Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Rantasalmen kirjaston sivut Ernst Lampén Iso-Keisarista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Auvo Kostiainen: Lampén, Ernst (1865 - 1938) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla

• Vapaasti ladattavia Ernst Lampénin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
• Ernst Lampénin digitoituja teoksia Doriassa 1 ja 2
• Ernst Lampén : Muistomerkkejä Savossa kuin majakoita meren rantamilla, Suomen Kuvalehti, 07.10.1933, nro 41, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot