Erityisjälkisäädös
Erityisjälkisäädös eli legaatti (vanha nimitys jälkisäädöslahjoitus[1]) on testamenttimääräys, jolla perinnönjättäjä antaa määrätylle henkilölle erityisen etuuden. Erityisjälkisäädöksen saaja ei tule testamentin tekijän kuolinpesän osakkaaksi eli hän eroaa siinä suhteessa yleistestamentin eli yleisjälkisäädöksen saajasta. Legaatilla testamentattu etuus voi olla tietty esine, rahasumma, tavaraerä, omaisuuden käyttöoikeus, oikeus omaisuudesta saatavaan korkoon tai tuottoon tai jokin muu erityinen etuus.[2]
Antiikin Roomassa muokkaa
Antiikin roomalaisilla legaatti (lat. legatum, valtuutus) oli testamentintapainen määräys, jota perinnönsaajan tuli noudattaa. Jos perinnönjättäjä halusi välittää perillisilleen toivomuksen, hän teki pyynnön, josta käytettiin nimitystä fideicommissum (lat. uskollisuuteen luottaminen). Se oli pyyntö antaa osa perinnöstä kolmannelle henkilölle.[1][3] Legaatti tuli tehdä määrätyllä tavalla ja sen suuruutta oli rajoitettu määräyksin.[1] Fideicommissum sijoittui myöhäisempään aikaan kuin legaatti ja se oli vähemmän sitova kuin legaatti.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Iso tietosanakirja, Otava 1933, osa 5, palstat 882–883, hakusana jälkisäädöslahjoitus.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963, osa 5, palsta 406, hakusana legaatti.
- ↑ a b Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, 3. painos, Otava 2006, ISBN 978-951-1-12387-3, s. 171, hakusana fideicommissum.
Kirjallisuutta muokkaa
- Aarnio, Aulis & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus I: Perintöoikeus. 6. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2016. ISBN 978-952-14-2554-7.
- Aarnio, Aulis & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus II: Testamenttioikeus. 5. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2015. ISBN 978-952-14-2551-6.
Aiheesta muualla muokkaa
- Laki24: Erityistestamentti eli legaatti (viitattu 18.5.2019.)