Eris (plutoidi)

kääpiöplaneetta

Eris (symboli: ⯰,[3] virallisesti 136199 Eris) on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kääpiöplaneetta ja plutoidi, jonka halkaisijaksi on laskettu 2 326 km.[4] Kohteen löytäjät kuvailivat sitä kymmenenneksi planeetaksi. Se sijaitsee tällä hetkellämilloin? 97 astronomisen yksikön etäisyydellä Auringosta ja sen kiertorata on erittäin eksentrinen ja kalteva. Yksi kierros Auringon ympäri kestää 557 vuotta. Eris tunnettiin aluksi väliaikaisella nimellä 2003 UB313 eli ”Xena”.

136199 Eris

2003 UB313

Eris ja sen kuu Dysnomia (kuu on pieni piste Eriksen vieressä.)
Eris ja sen kuu Dysnomia (kuu on pieni piste Eriksen vieressä.)
Löytäminen
Löytäjät M. E. Brown
C. A. Trujillo
D. L. Rabinowitz
Löytöaika 5. tammikuuta 2005
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 10 180 122 852 km
68,0 AU
Pienin etäisyys Auringosta 5 765 732 799 km
38,5 AU
Suurin etäisyys Auringosta 14 594 512 904 km
97,6 AU
Eksentrisyys 0,433628367
Kiertoaika Auringon ympäri 558,73 v
Keskiratanopeus 12,364 km/s
Inklinaatio 46,87
Kuiden lukumäärä 1
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 2 326 km
Massa 1,66 x 1022 kg
0,00278 Maan massaa
Pyörähdysaika 25,9
Absoluuttinen kirkkaus –1,2 [1]
Albedo 0,96 [2]
Pakonopeus 1,384 km/s
Pinnan lämpötila alin: 30 K
keski: 42,5 K
ylin: 55 K
Kuvat, joista 136199 Eris löydettiin.

Eristä pidettiin aluksi huomattavasti Plutoa suurempana planeettana. Vuonna 2011 Erikselle tehtyjen tarkempien mittausten jälkeen kuitenkin todettiin, että Eris ja Pluto ovat kooltaan likimain yhtä suuria.[4] Vuonna 2015 New Horizons -luotaimen Plutolle tekemien mittausten myötä Pluto osoittautui hieman luultua suuremmaksi, minkä jälkeen sitä on jälleen pidetty Eristä suurempana kääpiöplaneettana.[5]

Löytäminen

muokkaa

Eriksen havaitsivat ensimmäisen kerran Michael Brown, Chad Trujillo ja David Rabinowitz 5. tammikuuta 2005 kuvista, jotka oli otettu 21. lokakuuta 2003. Löydöstä tiedotettiin 29. heinäkuuta 2005. Samana päivänä kerrottiin myös kahden muun kohteen, Haumean (2003 EL61) ja Makemaken (2005 FY9) löydöstä. Sama ryhmä on aikaisemmin löytänyt myös Quaoarin ja Sednan.

Nimeäminen

muokkaa

Kohteelle annettiin aluksi tilapäinen nimi 2003 UB313. Havainnosta kertovalla internetsivulla kohteesta on käytetty nimeä ”Planet Lila” (erään havaitsijan vastasyntyneen tyttären mukaan). Tutkijat ovat myös kertoneet käyttäneensä kohteesta keskenään nimeä ”Xena” (samannimisen televisiosarjan päähenkilön mukaan). Kumpikaan nimi ei kuitenkaan ole se, jota virallisesti esitettiin IAU:lle. Lopulta 13. syyskuuta 2006 taivaankappale nimettiin kreikkalaisen eripuraisuuden jumalattaren Eriksen mukaan ja se sai virallisen nimen 136199 Eris. Samalla Eriksen kuulle annettiin nimeksi Dysnomia laittomuuden jumalattaren Dysnomian mukaan. Nimiin sisältyy viittaus kohteen aiempiin lempinimiin, sillä Dysnomia on Eriksen tytär ja Xenaa esittäneen näyttelijättären Lucy Lawlessin sukunimi tarkoittaa suomeksi laitonta.[6]

Rakenne

muokkaa

Eriksen rakennetta ei tunneta tarkasti. Tiedetään kuitenkin, että sen pinnalla on metaanijäätä, jonka Auringon säteily on saanut punertamaan[7].

Eriksen on, sen peittäessä tähden taakseen, laskettu olevan halkaisijaltaan noin 2326 km. Aiempi, selvästi suurempi arvio perustui kappaleen heijastaman valon määrään. Pinta heijastaa valoa paremmin kuin vastasatanut lumi.

Kesäkuussa 2007 California Institute of Technology julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Eriksen massa on saatu mitattua seuraamalla Dysnomian liikettä kääpiöplaneetan ympäri. Tulosten mukaan Eris on 27 % Plutoa massiivisempi, mikä tekee siitä selvästi suurimman tällä hetkellä tunnetun kääpiöplaneetan.[7]

Pääartikkeli: Dysnomia (kuu)

Eriksen kuu Dysnomia löydettiin vuonna 2005, kun Mauna Kea Observatoryn Keck-teleskoopit Havaijilla tutkivat neljää kirkkainta Kuiperin vyöhykkeen kohdetta (Pluto, Makemake, Haumea ja Eris). 10. syyskuuta otetuissa kuvissa havaittiin kuu Eriksen kiertoradalla. Kuu sai väliaikaiseksi nimekseen S/2005 (2003 UB313) 1. ”Xena”-lempinimen mukaan kuun löytäjät kutsuivat sitä nimellä ”Gabrielle”, TV-sarjan Xenan kumppanin mukaan. Kuu on 60 kertaa Eristä himmeämpi ja sen arvioidaan olevan noin kahdeksan kertaa pienempi. Kuun kiertoajaksi on arvioitu noin kaksi viikkoa. Myös Plutolla ja Haumealla tiedetään olevan kuu.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. JPL Small-Body Database Browser: 136199 Eris (2003 UB313) ssd.jpl.nasa.gov. (englanniksi)
  2. European Southern Observatory: Kaukainen Eris on Pluton kaksonen 26.10.2011. European Southern Observatory.
  3. JPL/NASA: What is a Dwarf Planet? jpl.nasa.gov. 22.4.2015. Viitattu 19.1.2022.
  4. a b Nummila, Sakari: Eris-kääpiöplaneetta pieneni Pluton kokoiseksi 27.10.2011. Ursa.
  5. http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/pluto-paljastui-erista-suuremmaksi-kappaleeksi.html
  6. Oja, Heikki: ”Kääpiöplaneetat”, Aurinkokunta uusiksi, s. 186. Ursa ry, 2008. ISBN-13 978-952-5329-72-8
  7. a b The Dwarf Planet Known as Eris is More Massive than Pluto, New Data Shows 14.6.2007. Caltech. Arkistoitu 1.3.2009. Viitattu 10.7.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa