Ensimmäinen Taiwaninsalmen kriisi
Ensimmäinen Taiwaninsalmen kriisi (tai Formosan kriisi) oli vuosina 1954–1955 sotilaallinen konflikti Kiinan kansantasavallan ja Kiinan tasavallan (Taiwan) välillä.
Ensimmäinen Taiwaninsalmen kriisi | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Konfliktin kohteena olivat Taiwanin haltuun jääneet aivan mantereen edustalla sijainneet pienet saaret, joista tärkeimmät olivat Kinmenin ja Matsun saaret. Kummankin valtion mielestä saarten hallussapito lisäsi Taiwanin mahdollisuuksia mahdolliseen mantereen takaisinvaltaamiseen, joten Kiina pyrki valtaamaan ne itselleen. Varoitukseksi Kiinan lehdistössä aloitettiin syyskuussa 1954 äänekäs kampanja Taiwania vastaan. Seuraavaksi Kiinan armeija avasi tykkitulen Kinmenin sekä pian myös Matsun ja Dachenin saaria kohti. Taiwanin liittolainen Yhdysvallat vastasi tähän siirtämällä laivastojoukkojaan Taiwaninsalmen lähelle. Kiinan armeija valtasi tästä huolimatta Yijiangshanin saaret ja pakotti Taiwanin joukot perääntymään myös Dachenin saarilta. Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower uhkasi Kiinaa mahdollisella ydinaseiden käytöllä, jos se ei perääntyisi. Kriisi laukesi huhtikuussa 1955, kun kolmannen maailman valtioita edustaneen Bandungin konferenssin yhteydessä Zhou Enlai ilmoitti Kiinan olevan valmis neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa. Tykkituli Kinmenia vastaan lopetettiin. Yhdysvallat ja Kiina kävivät heinäkuusta 1955 alkaen neuvotteluja Taiwanin-kysymyksen ratkaisemisesta. Neuvottelut päättyivät yli kahden vuoden jälkeen tuloksettomina joulukuussa 1957.[1]
Yijiangshanin ja Dachenin saaret jäivät pysyvästi Kiinan haltuun, mutta Kinmenin ja Matsun saaret pysyivät Taiwanilla.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori: Kiinan kansantasavallan historia, s. 64–66. Gaudeamus, Helsinki 2012.