Emil Viljanen

suomalainen poliitikko

Emil Viljanen (alk. Järventausta; 10. elokuuta 1874 Mouhijärvi20. tammikuuta 1954 Tampere) oli suomalainen puuseppä, ammattiyhdistysmies, toimitusjohtaja ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Emil Viljanen 1910-luvulla.

Viljasen vanhemmat olivat torppari Vilhelm Järventausta ja Augusta Charlotta Sandelin. Hän oli ensin renkinä neljän vuoden ajan 1888–1892 ja toimi sitten puuseppänä 1893–1904. Viljanen oli Sanomalehti Oy:n taloudenhoitajana Tampereella 1905 ja sen jälkeen Suomen paperiteollisuustyöväen liiton sihteerinä ja toimistonhoitajana Tampereella vuosina 1906–1918. Hän oli myös Suomen maanvuokraajain liiton rahastonhoitajana ja Tampereen työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Viljanen toimi huhtikuussa 1907 Tampereen työväentalossa pidetyn Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen puheenjohtajana.

Vuonna 1917 Viljasesta tuli Tampereen kaupungin työvälitystoimiston johtaja. Suomen sisällissodan aikana Viljanen oli Tampereen väliaikaisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vaikka hän ei hyväksynytkään punaisten kapinaa. Sodan jälkeen Vijanen menetti työnvälitystoimiston johtajan virkansa mutta häntä ei muuten rangaistu. Viljanen valittiin vuoden 1919 kunnallisvaaleissa Tampereen kaupunginvaltuustoon ja hän toimi myös vuoden ajan valtuuston puheenjohtajana. Viljanen oli sitten Tampereen kaupungin köyhäinhoidon esimiehenä ja myöhemmin huoltotoimen toimitusjohtajana 20 vuoden ajan 1920–1940. Tässä toimessa "pääköyhäksi" kutsuttu Viljanen herätti usein ristiriitoja ja häntä epäiltiin muun muassa väärinkäytöksistä 1930-luvun alun lamavuosina.

Viljanen oli SDP:n kansanedustajana 1914–1917 ja 1919–1922 edustaen Hämeen läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän toimi myös Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1919–1920, Työläisten keskusliiton johtokunnan varapuheenjohtajana sekä kuului Sosialidemokraattisen puolueen puolueneuvostoon ja Osuusliike Voiman hallintoneuvostoon.

Emil Viljanen oli naimisissa vuodesta 1899 Stella Hilda Elisabet Luodon kanssa.

Lähteet muokkaa