Emännän tietokirja
Emännän tietokirja on pääasiassa perheenemännille suunnattu tietokirja, joka sisältää aakkosjärjestyksessä olevia hakusanoja sekä lyhyitä tai vähän pidempiä selityksiä niille. Tietokirjassa on myös kuvia. Tietokirja sisältää tietoa eri aloilta oman aikakautensa tärkeistä aiheista. Aihealueita ovat esimerkiksi kodin- ja puutarhanhoito, lastenkasvatus, lääketiede, käsityö, koulutus sekä monet yhteiskunnalliset aihealueet.
Emännän tietokirjasta ilmestyi ensimmäinen laitos vuosina 1930–1932. Se sisälsi neljä osaa. Toimituskuntaan kuuluivat Mandi Hannula, Hedvig Gebhard, Laura Harmaja, Mary Ollonqvist ja Alli Wiherheimo.[1] Emännän tietokirjasta ilmestyi seuraavien vuosien aikana useita painoksia.
Olosuhteiden muuttuessa tuli tarpeelliseksi uudistetun laitoksen toimittaminen. Se ilmestyikin vuosien 1948–1949 aikana. Vuonna 1953 painettu, kolmiosainen uudistettu laitos Emännän tietokirjasta oli Mandi Hannulan ja Alli Wiherheimon toimittama. Tätä opinto- ja hakuteosta oli heidän lisäkseen kirjoittamassa satakuusikymmentä asiantuntijaa. Toimituskuntaan kuuluivat kotitalousopettaja Marja Helaakoski-Tuominen, filosofian maisteri, toimittaja Maili Laitinen, lainsäädäntöneuvos Marjos Rapola, johtajatar Agnes Sinervo, kotiteollisuusneuvos Yrjö Laine, toimittaja Mary Olki (Ollonqvist), puutarhuri Frans Salonen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Gunnar Soininen sekä filosofian maisteri, toimitussihteeri Tuovi Rauanheimo.[2]
Vuonna 1957 ilmestyi Emännän tietokirjan uudistettu laitos kahtena osana. Sen toimitti Maija Suova. Alkusanoissa Suova kertoo teoksen hakusanojen määrän kasvaneen lähes kahdellatuhannella. Emännän tietokirjan uudistetun laitoksen I-osassa mainitaankin sen sisältävän 2568 hakusanaa, 1015 yksivärikuvaa ja 24 monivärikuvaa. Teoksen II-osassa hakusanoja on 3119, yksivärikuvia 554 ja monivärikuvia 31, joiden lisäksi siihen sisältyy värikartta.[3]