Amanda Elisabeth (Betty) Alander (22. huhtikuuta 1859 Helsinki16. kesäkuuta 1940 Helsinki) on Hanna Rothmanin ohella toinen Suomen lastentarha-aatteen ja -toiminnan uranuurtaja.[1]

Alanderin vanhemmat olivat tehtailija Johan Wilhelm Alander ja Amanda Maria Thunberg. Alander kävi Ruotsalaisen tyttökoulun ja jatko-opiston ja teki sittemmin opintomatkoja ulkomaille. Alander opiskeli Berliinissä Pestalozzi-Fröbel-Hausin lastentarhaseminaarissa vuosina 1891–1892 tutustuen Henriette Schraderin johdolla Friedrich Fröbelin ja Pestalozzin kasvatusperiaatteisiin. Myöhemmin hän perehtyi laajasti kasvatus- ja lastensuojelutoimintaan Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. [1]

Alander perusti Hanna Rothmanin kanssa Sörnäisten kansanlastentarhan vuonna 1890 sekä sen yhteyteen lastenkodin 1899 ja koululaisten päiväkodin 1901. Myöhemmin tarhan toimintaan kuului lisäksi kesäsiirtola ja pyhäkoulu. Alander oli näistä laitoksista muodostetun Ebeneserkodin johtaja 1908–1925. Rothman ja Alander aloittivat vuonna 1892 kasvattajakurssin (Uppfostrarinnekursen) nimellä Suomen ensimmäisen lastentarhaseminaarin, joka oli aluksi ruotsinkielinen, mutta laajeni vuonna 1905 kaksivuotiseksi suomen- ja ruotsinkieliseksi kansanlastentarhanopettajaseminaariksi. [1]

Alander puolusti saksalaisen kasvatuspedagogin Henriette Schrader-Breymannin näkemysten pohjalta kehittynyttä lastentarhatyötä. Alanderin mukaan lastentarhan tehtävä oli kotikasvatuksen tukeminen eikä hän kannattanut ajatusta, että kaikkien lasten tulisi käydä lastentarhaa. Lastentarhakasvatusta ei hänen mukaansa tullut rakentaa koulun vaan kodin lähtökohdista.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Elisabeth Alander 80-vuotias, Aamulehti, 22.04.1939, nro 107, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot