Eliel Aspelin-Haapkylä
Eliel Aspelin-Haapkylä, nimimerkki Ellei (9. lokakuuta 1847 Veteli – 11. tammikuuta 1917 Helsinki[1][2]) oli suomalainen professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan professorina ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikko[3].
| Eliel Aspelin-Haapkylä | |
|---|---|
.jpg) Eliel Aspelin-Haapkylä vuonna 1907. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. lokakuuta 1847 Veteli |
| Kuollut | 11. tammikuuta 1917 (69 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | professori ja kulttuurintutkija |
| Arvonimi | valtioneuvos |
Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen Suomalaisen teatterin historia (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi Valvojan, Ajan ja Uuden Suomettaren avustajana.[1] Hän suomensi nimimerkillä Ellei Charles Dickensin romaanin Kotisirkka ja Henrik Ibsenin näytelmän Kuninkaan-alut.
Vuonna 1890 Aspelin-Haapkylä oli mukana perustamassa kustannusosakeyhtiö Otavaa. Hän oli Aleksis Kiven henkilökohtainen tuttu ja tukija ja toi esille myös muun muassa Minna Canthin ja Jalmari Finnen teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti Ateneumin taidemuseolle.
Aspelin-Haapkylän veljiä olivat arkeologi Johannes Reinhold Aspelin ja opettaja, päätoimittaja Henrik Emanuel Aspelin.
Teokset muokkaa
- "Kirovuosien kronikka": Otteita professori Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjasta vuosilta 1905–1917. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1980
- Alfred Kihlman: Elämän kuvaus. 2. Porvoo: WSOY, 1918.
- Lauri Stenbäck. 2., tekijän korjaama p. Helsinki: Otava, 1917.
- Alfred Kihlman: Elämän kuvaus. 1. Porvoo: WSOY, 1915.
- Muoto- ja muistikuvia. 3. Helsinki: Otava, 1914
- Muoto- ja muistikuvia. 2. Helsinki: Otava, 1912
- Muoto- ja muistikuvia. 1. Helsinki: Otava, 1911
- Suomalaisen teatterin historia 4, Bergbomin loppukausi: Kansallisteatteri sekä liitteitä (näytelmäin luettelo y. m.) ja nimiluettelo. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1910
- Suomalaisen teatterin historia 3, Nousuaika, 1879–93. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909
- Suomalaisen teatterin historia 2, Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera, 1872–1979. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1907
- Suomalaisen teatterin historia 1, Teatterin esihistoria ja perustaminen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1906
- J. L. Runebergin suomalaisuus: Esitelmä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1904
- Z. Topeliuksen muisto: Esitelmä Porthanin juhlassa 9 p. marrask. 1898. Helsinki: Otava, 1898
- Kansa Saksan kertomarunoudessa 1750–1850. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1894
- Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1891
- Werner Holmberg: Elämä ja teokset. Helsinki: Otava, 1890
- Kalevalan tutkimuksia. Ensimmäinen vihko. Helsinki: Edlund, 1882
Lähteet muokkaa
- Saarenheimo, Eero: Aspelin-Haapkylä, Eliel (1847–1917). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.1.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Saarenheimo 1997.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Jean Sibeliuksen aikalaisia, Sibelius.fi
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eliel Aspelin-Haapkylä Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Eliel Aspelin-Haapkylä on Wikiaineistossa- Projekti Gutenberg – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja
- Projekti Lönnrot – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja
- Aspelin-Haapkylän taidekokoelma, Kansan kuvalehti, 26.02.1932, nro 9, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
