Elannon kortteli
Elannon kortteliksi kutsutaan Helsingin Sörnäisissä sijaitsevaa korttelia, jonka alueella on 1900-luvulta alkaen sijainnut entisen Osuusliike Elannon tuotanto-, varasto- ja hallintorakennuksia. Korttelia rajaavat kadut ovat Hämeentie, Kaikukatu, Lintulahdenkatu ja kaareva Lintulahdenkuja. Korttelin Lintulahdenkujan puoleisessa osassa on nykyään valtion virastoja, Hämeentien puolella suosittuja ravintoloita.
Korttelin historiaa muokkaa
Vanha tulitikkutehdas muokkaa
Korttelin vanhin rakennus on vuonna 1874 Helsingfors Tändsticksfabriks Ab:n rakennuttama vanha tulitikkutehdas, joka toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vuoteen 1882 asti, kunnes yritys meni vararikkoon. Vuonna 1889 rakennusmestari K. G. Järvinen muutti rakennuksen työväen asuntokasarmiksi ja laati samalla suunnitelmat koillispäätyyn sijoittuneesta pajasta. Seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1896 K. F. Andersson sijoitti rakennukseen leipomon, minkä jälkeen rakennus vaihtoi käyttäjäänsä useasti vuosisadan vaihteessa ollen muun muassa Leonard Lindelöfin konetehtaan ja Helsingin Uuden rautasänkytehtaan käytössä.[1]
Elannon tulo kortteliin muokkaa
Vuonna 1906 Elanto hankki tontin omistukseensa ja jo seuraavana vuonna syntyi kortteliin Elannon ensimmäinen leipätehdas. Vanhaan tulitikkutehtaaseen sijoitettiin vuonna 1917 silloinen keskusvarasto, makkaratehdas, korjauspaja, puusepän verstas sekä maalaamo. Korttelia alettiin kokonaisuutena suunnitella vuonna 1919,[2] kun Elannon arkkitehti Väinö Vähäkallio palkattiin suunnittelemaan korttelille kokonaissuunnitelma. Tämän jälkeen syntyivät Vähäkallion suunnittelemat keskusvarasto vuonna 1921, suurleipomo vuonna 1924 (laajentanut Jouko Ylihannus ja Paavo Lehtinen vuonna 1955)[3] ja neljä vuotta myöhemmin Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa oleva maamerkkimäinen Elannon pääkonttori 1928. Lintulahdenkujan puoleiset vihannesvarastot ja viljasiilot syntyivät 1930- ja 1940-luvuilla.[4] Korttelin arkkitehtuuri on vielä nykypäivänäkin pitkälti yhtenevää 1920-luvun pohjoismaista klassismia ja monelta osin Museoviraston suojelemaa. Siitä onkin puhuttu ”punatiilisenä osuusliikearkkitehtuurina”.[5]
Korttelin alueella on tiettävästi toiminut myös saippuatehdas.[4]
Nykyiset toimitilat muokkaa
Hämeentie 11–13
- Kaikukadun kulmatalo on vuonna 1928 valmistunut entinen Elannon pääkonttori, jossa on nykyään toimistoja, ravintoloita ja tapahtumatila. Rakennuksen on omistanut vuodesta 2005 yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Genesta Property.[6] Rakennuksessa ovat toimineet vuodesta 2018 ravintolat Tanner ja Väinö Kallio.[7]
- Hämeentien puoleisissa rakennuksissa toimivat Kaiku-klubi, ravintola Kuudes Linja sekä saman tilan jakavat ravintolat Onda ja Siltanen. Ondaa lukuun ottamatta nämä kaikki, samoin kuin Tanner, ovat Tim Uskalin ja Toni Rantasen perustamia.[8] Kuudes Linja on Kallion ainoa ravintola, joka on viikonloppuisin auki aamuneljään asti.lähde? Onda on vegaaniystävällinen ravintola,[9] jonka aukiolon jälkeen Siltanen järjestää samoissa tiloissa DJ- ja live-keikkoja.lähde?
Kaikukatu 3–4 (sisäpiha):
- Entisen Elannon keskusvaraston Kaikukadun puolella toimivat Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun ja äänen koulutusohjelmat, mainostoimisto Bob Helsinki, digitaalisen markkinoinnin suunnittelu- ja tuotantotoimisto Kuubi, Markkinointitoimisto Toinen Helsinki ja sen tytäryhtiö Ainoa.
- Vanhoissa tehdastiloissa toimii tapahtumakäyttöön suunnattu kulttuuri- ja klubitila Nokia Factory.
- Vanha tulitikkutehdas eli nykyinen Stidilä on kunnostettu rakennuksen henkeä kunnioittaen kokous- ja cocktailtilaisuuksia varten. Se on Museoviraston suojeluksessa ja tiloissa toimii myös sauna.
- Leipätehdas on vuonna 2001 toimintansa lopettaneen Suurleipomon entisissä tiloissa toimiva taiderakennus. Tilaan kaavailtiin ensin asuintiloja, mutta kerrosten korkeuden ja rungon syvyyden vuoksi se ei sopinut asuinkäyttöön.[10] Tila avattiin uudistuneena vuonna 2004, ja sen alkuperäisiksi käyttäjiksi tulivat Kuvataideakatemia, Suomen Kansallisoopperan balettilaitos ja Helsingin kaupungin opetusvirasto. Myöhemmin mukaan on tullut myös esimerkiksi yksityisiä tanssioppilaitoksia, kuten Helsingin Tanssiopisto, StepUp Oy, Method Putkisto Pilates Studio Oy ja Musiikkiteatteri-Ilmaisun koulu Musti.[11] Rakennuksessa sijaitsee myös kirjasto ja opiskelijoiden tiloja. Katutasossa sijaitsevat Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kaiku-galleria ja kahvila-ravintola Kasvisbaari. Vuonna 2002 myönsi Teollisuusperinteen Seura ry leipätehtaan kunnostajalle Senaatti-kiinteistölle kunniamaininnan rakennuksen uusiokäytöstä.[11] Rakennuksen kaava on suojeltu.[12] Vuodesta 2018 paikalla on toiminut kulttuurikeskus Caisa.[13]
Lintulahdenkatu 3–5
- Entisen Elannon Lintulahdenkadun puoleisen keskusvaraston tilojen ylimmässä kerroksessa toimii Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos.
- Lintulahdenkadun ja Lintulahdenkujan kulmauksessa on Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, joka on saneerattu vanhan vilja- ja juuresvaraston tiloihin ja joka muodostaa yhteisen kokonaisuuden muiden Lintulahdenkujan puoleisten rakennusten kanssa. Talon saneerauksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomiota ympäristöystävällisyyteen, turvallisuuteen ja helppohoitoisuuteen, ja tilat tehtiin esteettömäksi liikunta- ja aistivammaisille.
Lintulahdenkuja 4–6
- Vuonna 2002 Stakesin käyttöön valmistunut valtion virastotalo,[14] jossa nykyään toimivat muun muassa valtakunnansyyttäjän ja tietosuojavaltuutetun toimistot. Talossa on toiminut myös Väestörekisterikeskus ennen muuttoaan viereiseen taloon.
Lintulahdenkuja 2
- Vuonna 2019 Kaikukadun ja Lintulahdenkujan kulmaan valmistunut uudisrakennus Lintu2, jossa toimivat Digi- ja väestötietovirasto, Energiavirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä maahanmuuttajille palveluja tarjoava International House Helsinki.[15]
Elokuussa 2006 järjestettiin Elannon korttelissa musiikkitapahtuma Flow Festival ja vuonna 2012 ensimmäisen kerran alakulttuurifestivaali Kuudes Aisti.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Sörnäisten tulitikkutehdas Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 24.2.2015. Viitattu 5.9.2012.
- ↑ Terveisiä Elannon Keskusvarastolta Bob Helsinki. Arkistoitu 17.10.2012. Viitattu 5.9.2012.
- ↑ Kiinteistöjohtaja Jaakko Kapanen: Elannolla vielä 300-400 miljoonalla markalla ”laiskaa kiinteistöomaisuutta Rakennustieto. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen Museovirasto.
- ↑ Riitta Nikula: ”Funktionalismi”, Suomen arkkitehtuurin ääriviivat, s. 140. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20141-7.
- ↑ 90 vuotta vanha Elannon pääkonttori heräsi henkiin – avautuu osin yleisölle 20 vuoden tauon jälkeen Ilta-Sanomat 18.4.2018. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ Helsinki saa jo toisen ravintolan, jonka nimi viittaa sodan jälkeen tuomittuun poliitikkoon Helsingin Uutiset 15.7.2018. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ anner on yhdistelmä ravintolaa, levykauppaa ja hifi-musiikkibaaria City 17.7.208. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ Vegaanien rakastama Onda muutti Siltaseen City. 9.5.2017. Viitattu 20.5.2022.
- ↑ Elanto luopuu Sörnäisten korttelistaan Rakennuslehti. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Elannon leipätehtaasta tuli Taiteen talo Projektiuutiset. Arkistoitu 24.2.2015. Viitattu 5.9.2012.
- ↑ Elannon leipätehdas ja kaupunginosan muutos Eidos.
- ↑ Kulttuurikeskus Caisa muuttaa vanhaan leipätehtaaseen Helsingin Uutiset. 24.8.2017. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Engelin vuosikertomus 2002, s. 22 Viitattu 17.6.2020.
- ↑ Muutto saman katon alle sujuvoitti asiakaspalvelua Senaatti-kiinteistöt 11.6.2019. Viitattu 11.6.2020.
