Elannon pääkonttori

suojeltu, kulttuuriperintöarvoiltaan merkittävä rakennus Helsingissä

Elannon pääkonttori on vuonna 1928 valmistunut arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema toimistorakennus Helsingin Sörnäisissä. Rakennus sijaitsee Elannon korttelissa osoitteessa Hämeentie 11 A ja se toimi Osuusliike Elannon pääkonttorina vuosina 1928–1995.[1] Pääkonttori myytiin vuonna 2005 amerikkalaisille yrityksille J. P. Morgan Real Estate ja Genesta Property:lle arvioilta noin 16 miljoonalla eurolla[2]. Vuosina 1996–2016 talossa toimi vuokralla Helsingin opetusvirasto, joka muutti pois joulukuussa 2016. Nykyään talossa on toimistoja, ravintoloita ja tapahtumatila.[3]

Elannon pääkonttori
Elannon pääkonttori.jpg
Osoite Hämeentie 11A
Valmistumisvuosi 1928
Käyttäjä Osuusliike Elanto (vuoteen 1995)
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

TilatMuokkaa

Rakennuksen tiloihin rakennettiin alun perin niin hallinto-, toimi- kuin asuinkerroksiakin. Tiloja ovat muun muassa säästökassasali ja juhlasali, jonka tiloissa toimi Elannon Näyttämö -niminen harrastajateatteri lähes 80 vuoden ajan[4]. Rakennuksen viidennessä kerroksessa tiedetään sijainneen Elannon luojan ja toimitusjohtaja Väinö Tannerin virka-asunto ja kuudennessa kahvila. Tilat ovat laajuudeltaan noin 11 000 neliömetriä[5]. Nykyään osa tiloista suojeltu rakennustaiteellisesti arvokkaina.[1] Rakennuksessa on myös paternosterhissi.[6]

ArkkitehtuuriMuokkaa

Rakennus on tyyliltään 1920-luvun klassisismia ja yksi osa Elannon korttelin "punatiilistä osuusliikearkkitehtuuria"[7]. Julkisivun koristemuuraus on niukkaa. Rakennuksen vertikaalisuutta koristaa voimakas ja sen maamerkinomainen kahdeksankerroksinen kulmatorni, jonka ylimmässä kerroksen kohdalla on kello. Kaiku­kadun kautta sisäpihalle kuljettavan sisäänajoportin graniittipylväissä ja julkisivun erkkereissä voidaan nähdä vaikutteita ruotsalaisen Ragnar Östbergin Tukholman kaupungintalosta[7].

MuutaMuokkaa

Rakennuksen edessä, Kaikukadun vastakkaisella puolella paljastettiin 1985 Elannon pääjohtajana toimineen Väinö Tannerin muistomerkki, kuvanveistäjä Kari Juvan suunnittelema Tannerin portti.[8] Viereinen Väinö Tannerin kenttä (ent. Haapaniemen kenttä) on myös nimetty hänen mukaansa.

Rakennuksessa on kaksi Väinö Tannerin mukaan nimettyä ravintolaa, jotka molemmat avattiin vuonna 2018, Kaikukadun kulmassa toimiva Tanner ja kolmannessa kerroksessa oleva Väinö Kallio.[9][3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Entiseen Elannon pääkonttoriin pääsee tutustumaan, Helsinki Helsingin kaupunki.
  2. Elannon pääkonttori myytiin Amerikkaan Kauppalehti.
  3. a b 90 vuotta vanha Elannon pääkonttori heräsi henkiin – avautuu osin yleisölle 20 vuoden tauon jälkeen Ilta-Sanomat 18.4.2018. Viitattu 11.6.2020.
  4. Väinö Vähäkallio 16.6.1886, Helsinki - 20.3.1959, Helsinki Helsingin uutiset.
  5. Hämeentie 11 Genesta.
  6. Yleisöltä kätkettyyn Elannon entiseen pääkonttoriin pääsee pian vaikka lounaalle – ovet auki keväällä Yle Uutiset. Viitattu 12.1.2018.
  7. a b Riitta Nikula: ”Funktionalismi”, Suomen arkkitehtuurin ääriviivat, s. 140. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20141-7.
  8. Tannerin portti Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 11.6.2020.
  9. Helsinki saa jo toisen ravintolan, jonka nimi viittaa sodan jälkeen tuomittuun poliitikkoon Helsingin Uutiset 15.7.2018. Viitattu 11.6.2020.