Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto (ET[1]) on rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille suunnattu peruskoulun ja lukion oppiaine. Elämänkatsomustieto on uskonnon kanssa vaihtoehtoinen oppiaine.
Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä oli 7,7 prosenttia kaikista Suomen peruskoululaisista vuonna 2018. Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa.[2] Uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on noin 10–15 prosenttia oppilaista.[3] Myös se, että kirkosta voi itse ilman vanhempien suostumusta erota vasta 18-vuotiaana nostaa automaattisesti uskonnon opiskelijoiden määrää, sillä jos kuuluu kirkkoon, ei oppilaalle järjestetä elämänkatsomustietoa tämän mielipiteestä huolimatta.
Oppilaat
muokkaaElämänkatsomustiedon opetukseen voi peruskoulussa ja lukiossa osallistua seuraavin edellytyksin:
- Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton oppilas kuuluisi sijoittaa oletusarvoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen. Hän voi myös opiskella enemmistön uskontotunneilla vanhempien pyynnöstä.
- Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas osallistuu uskonnon opetukseen. Jos hänen oman uskontonsa opetusta ei järjestetä, voi hän opiskella elämänkatsomustietoa vanhempien pyynnöstä.
- 18 vuotta täyttänyt lukiolainen voi itse valita, opiskeleeko uskontoa vai elämänkatsomustietoa.
Elämänkatsomustiedon opetus on järjestettävä, jos siihen oikeutettuja oppilaita on opetuksen järjestäjän alueella (yleensä kunta) vähintään kolme.[4][5]
Elämänkatsomustieto opetussuunnitelmassa
muokkaaPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiainetta luonnehditaan näin:
»Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.»
»Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.»
Perusopetus
muokkaaPerusopetuksessa luokilla 1–5 opiskellaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia ja luokilla 6–9 yhteensä 5 vuosiviikkotuntia, yhteensä 11 vuosiviikkotuntia. Määrä on aina sama, mutta se jakautuu luokille mahdollisesti eri tavoin, kun nivelkohta on määrätty luokkien 5 ja 6 väliin.
Opetuksen teemoina perusopetuksessa ovat:
- Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- Yhteisö ja ihmisoikeudet
- Ihminen ja maailma
- Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
- Katsomusten maailma
- Kulttuuri
- Etiikka ja hyvä elämä
- Tulevaisuus
Lukio
muokkaaLukiossa on kolme pakollista kurssia ja kaksi syventävää valtakunnallista kurssia. Uskontoa opiskeleva voi käyttää niitä tutkintoonsa soveltavina kursseina. Samoin ET-opiskelijat voivat käyttää uskonnon kursseja tutkintoon kuuluvina soveltavina kursseina.
Lukion kurssit ovat:
- Hyvä elämä
- Maailmankuva
- Yksilö ja yhteisö
- Kulttuuriperintö ja identiteetti
- Maailman selittäminen katsomusperinteissä
Syventävän kurssin opetussuunnitelmaan kuuluu sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen uskontokritiikki.[6]
Elämänkatsomustieto kuuluu lukion reaaliaineisiin. Elämänkatsomustiedon ainereaalissa ylioppilaskokelas valitsee kymmenestä vaihtoehdosta kuusi kysymystä vastattavakseen. Elämänkatsomustieto kirjoitetaan toisena ainereaalikokeiden koepäivänä.[7]
Suomen ateistiyhdistys on tehnyt oman ehdotuksen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi.[8]
Elämänkatsomustieto yliopistoissa
muokkaaElämänkatsomustietoa voi opiskella myös yliopistossa. Elämänkatsomustieto ei kuitenkaan ole itsenäinen oppiaine, eikä sitä voi opiskella pääaineena. Opinnot tähtäävät yleisesti erityisesti opettajan kelpoisuuteen, jolloin opiskelija voi opettaa elämänkatsomustietoa toisena opetettavana aineena. Tällöin opiskelijan on suoritettava sekä perus- että aineopinnot.[9]
Elämänkatsomustiedon perus- ja aineopinnot koostuvat yleisesti monien eri aineiden opinnoista. Näitä ovat yliopistosta riippuen filosofia sekä aate- ja oppihistoria, kasvatustiede, kulttuuriantropologia, kulttuurihistoria ja uskontotiede.[9][10][11][12][13]
Katso myös
muokkaaKirjallisuutta
muokkaa- Arra, Olavi ym. (toim.): Hyveen ritarit: Katsomusaineiden opettajien laatupäivien satoa 29.–30.11.1996. Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat: Suomen uskonnonopettajain liitto, 1997. ISBN 952-90-9122-2.
- Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.): Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja. (Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry) Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1741-0.
- Elo, Pekka & Honkala, Satu & Simola, Hannu: Elämänkatsomustieto koulussa: Opetuksen perusteita etsimässä. Helsinki & Lahti: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1992. ISBN 951-45-6212-7.
- Elämänkatsomustieto: Oppiaineen historiasta ja tulevaisuudesta. (Peruskoulun ja lukion elämänkatsomustiedon työryhmä. Julkaisija: Kouluhallitus) Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-861-185-8.
- Kallioniemi, Arto & Salmenkivi, Eero (toim.): Katsomusopetuksen kehittämishaasteita: Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. (Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279) Helsinki: Yliopistopaino, 2007. ISBN 978-952-10-3598-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Kamppinen, Matti (toim.): ET: Elämänkatsomustieto. (Humaniora-sarja) Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-427-8.
- Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon. (Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8) Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
- Pyysiäinen, Markku: Luokanopettaja ja koulun katsomusopetus: Luokanopettajien kokemukset ja käsitykset uskonnonopetuksen, elämänkatsomustiedon ja eettisen kasvatuksen toteuttamisesta ja järjestelyistä peruskoulun 1–6 luokilla. Porvoo Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25626-9.
- Tomperi, Tuukka & Juuso, Hannu (toim.): Sokrates koulussa: Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa. (Niin & näin) Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2008. ISBN 978-952-5503-31-9.
- Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4.
Alakoulun oppikirjoja
muokkaa- Lipman, Matthew: Elfie: Pohdimme yhdessä. ((Elfie: Getting our thoughts together, 1987.) Kääntäneet ja toimittaneet Hannu Juuso, Auli Siitonen, Markku Veteläinen. Filosofiaa lapsille ja nuorille. Suositeltu luokille 1–2) Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1594-9.
- Lipman, Matthew: Kim & Jonna: Ihmettelemme maailmaa. ((Kio & Gus: Wondering at the world, 1987.) Kääntäneet ja toimittaneet Hannu Juuso, Auli Siitonen, Markku Veteläinen. Filosofiaa lapsille ja nuorille. Suositeltu luokille 1–3) Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1595-7.
- Sharp, Ann Margaret: Nukkesairaala. ((The doll hospital, 2000.) Opi filosofiaa 1) Oulu: Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2000. ISBN 951-42-5435-X.
- Sharp, Ann Margaret & Splitter, Laurance: Kuka minä olen? Nukkesairaala-kertomuksen opettajanopas. ((Making sense of my world: Teacher manual for ”The doll hospital”, 2000.) Opi filosofiaa 2. Rengaskirja) Oulu: Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2000. ISBN 951-42-5435-X.
- Honkala, Satu, Sundström, Kimmo & Tuominen, Ritva: Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus: Elämänkatsomustieto. Helsinki: Opetushallitus, 2008. ISBN 978-952-13-3371-2.
- Honkala, Satu, Sundström, Kimmo & Tuominen, Ritva: Miina, Ville ja vintiöt: Elämänkatsomustieto. Helsinki: Opetushallitus, 2006. ISBN 952-13-2901-7.
Peruskoulun oppikirjoja
muokkaa- Honkanen, Antti ym.: Katse. (Sisältö: Kulttuuri; Etiikka ja hyvä elämä; Tulevaisuus) Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4654-2.
- Honkanen, Antti & Tirkkonen, Jari: Reilu peli: Peruskoulun elämänkatsomustiedon oppikirja Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta -kurssia varten luokille 6–9. (Kuvitus: Mika Rantanen) Helsinki: Opetushallitus, 2006. ISBN 952-13-2738-3.
- Lipman, Matthew: Liisa: Eettisiä kysymyksiä. ((Lisa: Ethical inquiries, 1976/1983.) Kääntäneet ja toimittaneet Pekka Elo ja Rainer Korhonen. Filosofiaa lapsille ja nuorille. Suositeltu luokille 5–7) Helsinki: Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1298-2.
Lukion oppikirjoja
muokkaaDialogi-sarja:
- Hjelm, Titus & Slotte, Sebastian: Dialogi hyvästä elämästä. Helsinki: Tammi, 2002 (3. painos 2006). ISBN 951-26-4726-5.
- Tomperi, Tuukka & Slotte, Sebastian & Hjelm, Titus: Dialogi tiedosta ja maailmankuvista. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-26-4727-3.
- Tomperi, Tuukka & Niemelä, Juhani: Dialogi yksilöstä ja yhteisöistä. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-26-4943-8.
Lukion elämänkatsomustieto -sarja:
- Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka: Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1796-8.
- Vihmanen, Liisa & Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä elämä. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1514-0.
- Vihmanen, Liisa & Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä yhteiskunta. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1522-1.
Feto ry:n vuosikirjat
muokkaa- Elo, Pekka & Heinlahti, Kaisa & Kabata, Miika (toim.): Hyvän elämän katsomustieto: Rakennamme uutta opetussuunnitelmaa. (Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2003) Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry, 2003. ISBN 952-91-5436-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
- Elo, Pekka & Honkala, Satu & Salmenkivi, Eero (toim.): Hyvän osaamisen katsomustieto: Uudesta opetussuunnitelmasta: Feton vuosikirja 2004. Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat, 2004. ISBN 952-99327-0-7.
- Honkala, Satu & Salmenkivi, Eero (toim.): Hyvän opettamisen kaksi vuosikymmentä: Feto 20 vuotta: Feton vuosikirja 2005. Helsinki: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat, 2005. ISBN 952-99327-1-5.
- Elo, Pekka & Hulkki, Erkki & Kaila, Eero (toim.): Kaikki virtaa: Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus. (Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n 2006 vuosikirja) Helsinki: Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry: Suomen humanistiliitto, 2006. ISBN 952-13-2946-7.
- Elo, Pekka (toim.): Ensyklopedia elämänkatsomustietoon. (Feto ry:n vuosikirja 2007) Helsinki: Suomen humanistiliitto, 2008. ISBN 978-951-97679-3-2.
Lähteet
muokkaa- ↑ Lyhenneluettelo, Kotus
- ↑ Kieli- ja muut ainevalinnat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
- ↑ Tuovinen, Jussi: Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa 31.8.2009. Suomen humanistiliitto. Viitattu 20.10.2009.[vanhentunut linkki]
* Virkkunen, Kaisa: Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa. (Pro gradu -työ: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, kasvatustiede) Oulu: K. Virkkunen, 2008. - ↑ Perusopetuslaki 4:13 finlex.fi. 1.8.2009.
- ↑ Lukiolaki 3:9 finlex.fi. 1.1.2009.
- ↑ OPS 2003 Elämänkatsomustieto feto.fi. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 17.6.2009.
- ↑ ET:n ainereaali 02.8.2006. Feto ry. Arkistoitu 3.4.2007. Viitattu 29.6.2007.
- ↑ Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon (elämänkäsitystiedon) opetussuunnitelmaksi Viimeisin päivitys 22.2.2009. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ a b http://www.helsinki.fi/et/tutk_vaat_yliopistossa.htm Helsingin yliopisto
- ↑ http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/uskontotiede/opiskelu/et/ (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto
- ↑ https://wiola.uef.fi/weboodi/[vanhentunut linkki] Itä-Suomen yliopisto
- ↑ http://www.oulu.fi/elamankatsomustieto/node/15324 Oulun yliopisto
- ↑ https://www10.uta.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=6959&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2012 (Arkistoitu – Internet Archive) Tampereen yliopisto
Aiheesta muualla
muokkaa- Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry
- Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Elämänkatsomustieto Helsingin yliopistossa
- et-opetus.fi (Vakaumusten tasa-arvo VATA ry:n sivut elämänkatsomustiedosta)
Artikkeleita
muokkaa- Erkki Hartikainen: Tulossa kelvoton tutkimus elämänkatsomustiedon opetuksesta. Vapaa ajattelija 2/2001.
- Erkki Hartikainen: Raju hyökkäys elämänkatsomustietoa vastaan. Vapaa ajattelija 2/2001.
- Erkki Hartikainen: Hallituksen ehdotukset katsomusopetuksesta. Vapaa ajattelija 5/2002.
- Mikko Haapanen: Elämänkatsomustiedon opetukseen on joissakin kouluissa vaikea päästä (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 10.12.2008.
- Miina Poikolainen: Elämänkatsomustiedon opetus kunnissa rempallaan. Suomen kuvalehti 31.3.2009.
- Tuukka Tomperi: Elämänkatsomustiedon ja uskonnon pitäisi olla valinnaisia peruskoulussa. Aviisi 1/2010.
- Marika Honkatukia: Elämänkatsomustiedon opetuksessa yhä puutteita[vanhentunut linkki]. Utain 25.2.2010.