Elämänkatsomus
Elämänkatsomus tai elämänkäsitys on määritelty muun muassa kokonaiskäsitykseksi ihmiselämän merkityksestä.[1] Elämänkatsomuksella saatetaan tarkoittaa samaa kuin maailmankatsomus.[1][2]
Elämänkatsomustiedon opintoaineistoa toimittanut Erkki Hartikaisen mielestä elämänkäsitys on parempi sana kuin elämänkatsomus. Kun ihminen alkaa puhua, hän ei yleensä aloita sanoilla ”Minun katsomukseni on..” vaan ”Minun käsitykseni on...”.[3] Sana ”katsomus” viittaa vain näköaistiin.[4][5] Koska elämä on todellisuuden osa, elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä.[6] Ihmisen käsitysten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.[7] Inhimilliset käsitykset todellisuudesta ovat karkeistuksia ja usein virheellisiä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista. Tämä käsitys on osa yksilön todellisuuskäsitystä, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole tosia tai epätosia.[8]
Elämänkatsomuksen vapaus
muokkaaAjatuksenvapauden periaatteen ilmaisevat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten Yhdistyneitten kansakuntien ihmisoikeuksien julistus ja Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus. Ajatuksen, uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus koskee sekä uskonnollisia että ateistisia käsityksiä.[9][10][11]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ ”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankuva – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.” Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon, s. 34. (Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8) Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
- ↑ Erkki Hartikainen (toim.): Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Hyvä elämä ja hyvät juhlat: Peruskoulun elämänkatsomustieto 3. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 28.5.2010.
- ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Todellisuuskäsitys vai maailmankatsomus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Käsityksen (katsomuksen) käsite Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Elämänkäsitys vai elämänkatsomus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Inhimilliset käsitykset ja todellisuus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ Elo, Pekka: YK:n suositus katsomussyrjinnän poistosta kouluista Feto ry. Arkistoitu 26.1.2007. Viitattu 26.1.2010.
- ↑ Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus (PDF) Edu.fi. Arkistoitu 6.12.2014. Viitattu 20.2.2010.
- ↑ ”Kokonaan eri asia on, vaadimmeko me 'uskonnonvapautta', 'uskonnottomuuden vapautta', 'katsomusvapautta', 'käsitysvapautta' vai 'ajatuksen vapautta'. Tietysti me vaadimme nimenomaan ajatuksen vapautta, koska ajatuksen vapaus on näistä käsitteistä vähiten sekava.” Hartikainen, Erkki: Posthumanismi Esitelmä 16.2.2004. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 20.2.2010.