Eion (Strymon)
Eion (m.kreik. Ἠιών, Ēiōn) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa nykyisen Kreikan alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyisiä Amfípolin kunnan Limáni Amfípolisin kylää ja Pangaíon kunnan Ofrýnion kylää.[3][4][5]
| Eion | |
|---|---|
| Ἠιών | |
 Eionin paikalla olevien bysanttilaisaikaisten muurien jäänteitä. |
|
| Sijainti | |
  Eion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Ofrýnio, Pangaío, Kavála, Itä-Makedonia ja Traakia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Traakia |
| Aiheesta muualla | |
Eion perustettiin siirtokuntana 600-luvulla eaa. Klassisella kaudella se oli ateenalaisten tukikohta alueella, ja se säilyi heidän hallussaan läheisen Amfipoliin menettämisen jälkeenkin.[1][6]
Maantiede
muokkaaEion sijaitsi Traakian rannikolla Strymon-joen suussa sen itäpuolella 25 stadioninmittaa eli 4,5 kilometriä kaakkoon eli alajuoksulle päin Amfipoliista. Se toimi Amfipoliin satamana ja esiintyy historiassa yleensä sen yhteydessä.[2][7] Eionin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Profítis Ilíaksen kukkula () noin 2,3 kilometriä etelälounaaseen nykyisestä Ofrýniosta.[1][8] Eionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1]
Eionin kaupunkikeskus sijoitettiin aiemmin virheellisesti samalle paikalle, jossa myöhemmin sijaitsi bysanttilaisaikainen Khrysopolis.[6][9] Strymonin suun Eionia ei tule sekoittaa Traakian toiseen Eioniin, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta.[1]
Historia
muokkaaKreikkalaisessa mytologiassa Eionin nimi yhdistettiin homeeriseen heerokseen nimeltä Eioneus, joka oli traakialaisten kuninkaan Rhesoksen isä. Arkeologisten löytöjen perusteella Eionin paikka on ollut asuttu viimeistään myöhäisellä pronssikaudella eli mykeneläisellä kaudella.[6] Eionin siirtokunnan perustivat alun perin Parokselta tulleet uudisasukkaat, joiden mukana oli todennäköisesti myös Thasoksen asukkaita, sillä myös se oli perustettu Parokselta käsin. Perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle 600–500-luvuille eaa.[1][6] Eion löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1]
Eion mainitaan ensimmäisen kerran historiassa persialaissotien aikaan, kun Kserkses purjehti sen kautta Aasiaan kärsittyään tappion vuoden 480 eaa. Salamiin meritaistelussa.[2][10] Hän jätti kaupungin komentajaksi Bogeen. Kimonin johtamat ateenalaiset liittolaisineen valtasivat Eionin ankaran taistelun jälkeen vuonna 476/475 eaa.[2][11] Tämän jälkeen Eion oli Ateenan linnoitettu emporion eli kauppa-asema.[1][7] Se luetaan kuitenkin myös polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon ainakin siihen saakka kunnes Amfipolis perustettiin vuonna 437/436 eaa.[1]
Ennen peloponnesolaissotaa Eion kehittyi Ateenan merkittäväksi linnoitetuksi sotasatamaksi. Viimeistään sodan aikana kaupunki tuli Amfipoliin alaisuuteen.[1] Vallattuaan Amfipoliin 424/423 eaa. spartalaiset hyökkäsivät Eioniin Brasidaan johdolla sekä maalta että joelta veneiden avulla. Myöhemmin historioitsijana tunnetun Thukydideen johtamat joukot, jotka olivat tulleet pelastamaan kaupunkia Thasokselta, kuitenkin onnistuivat torjumaan hyökkäyksen.[2][12] Tämän jälkeen Eionia piti hallussaan Kleon. Hänen joukkonsa kokoontuivat sinne jälleen kärsittyään tappion vuoden 422 eaa. Amfipoliin taistelussa.[2][13]
Ateenalaiset joutuivat jättämään Eionin vuoden 405 eaa. Aigospotamoin taistelun jälkeen. He tuhosivat Eionin jossakin vaiheessa, mahdollisesti vuonna 357 eaa. Makedonian Filippos II:n vastaisen sotaretken yhteydessä. Tämän jälkeen kaupungista ei kuulla historiassa.[1] Bysanttilaisella kaudella kaupungin paikalla sijaitsi kuitenkin asutus nimeltä Komitisse (Κομιτίσση), italialaisissa lähteissä Contessa.[2]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa_5.JPG)
Eionin akropoliilta eli nykyiseltä Profítis Ilíaksen kukkulalta on tehty löytöjä mykeneläiseltä kaudelta ja varhaiselta rautakaudelta lähtien. Kreikkalaissiirtokuntaan liittyen on tehty löytöjä pääosin 600–400-luvuilta eaa. Läheltä on tehty hautalöytöjä 500-luvulta eaa.[1][6] Kaupungissa arvellaan olleen Artemiille omistettu pyhäkkö.[1] Joen suun itärannalta on löydetty paksujen muurien jäänteitä, jotka ovat peräisin bysanttilaisen kauden Khrysopoliista.[2]
Eionista tehtyjä löytöjä on esillä Amfípolin arkeologisessa museossa. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa kaupungin lyömiä rahoja.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”630. Eion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Eion (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Eion Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Eion (Serres) 44 mouth of Strymon - Ηιών ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”51 B3 Eion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b c d e Tsetskhladze, G. R.: Greek Colonisation: An Account of Greek Colonies and Other Settlements Overseas, s. 67. Volume Two. Mnemosyne, Supplements. Brill, 2008. ISBN 9789047442448. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.102.
- ↑ Kts.: Χώροι αρχαιολογικού ενδιαφέροντος Οφρυνίου (ΦΕΚ 1465/Β/26-10-2001) Wikimedia Commons.
- ↑ Chrysopolis Kastrologos. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Herodotos: Historiateos 8.118.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.107; Thukydides: Peloponnelaissota 1.98; vrt. Pausanias: Kreikan kuvaus 8.8.2.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.107.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.10.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eion Wikimedia Commonsissa
