Eino Björn (1884 Haapavesi31. tammikuuta 1939 Haapavesi) oli suomalainen pienviljelijä ja maastohiihtäjä.[1][2]

Haapaveden Vatjusjärven Etelälahdella köyhän mökin poikana syntynyt Eino Björn joutui jo nuorena lähtemään töihin vieraille ja hän teki talvisin suksilla pitkiäkin matkoja työpaikoilleen. Naimisiin mentyään hän hankki itselleen pientilan kotiseudultaan.[2]

Eino Björnin kilpailu-ura kesti vuodesta 1905 vuoteen 1916. Hän osallistui useisiin Oulun hiihtoihin ja voitti vuonna 1908 pidetyn 60 kilometrin kilpailun. Hänen pahimpana kilpailijanaan näissä hiihdoissa oli Matti Koskenkorva, jolle Björn useimmiten hävisi muutamilla sekunneilla. Vuonna 1913 Björn tuli Oulun hiihtojen 60 kilometrin kisassa vielä toiseksi. Björn osallistui myös Ruotsissa pidettyihin kilpailuihin mutta ei menestynyt niissä. Hän osallistui 1909 Pohjoismaisten kisojen 60 kilometrin hiihtoon ja vuonna 1913 hän joutui keskeyttämään Östersundissa pidetyn 90 kilometrin hiihdon liian rankan radan vuoksi. Björn lopetti kilpailemisen voitettuaan viimeksi vuonna 1916 Oulun piirimestaruuden. Kilpailemisen lopettamiseen vaikutti myös se että kilpailuissa ei voittajille enää jaettu rahapalkintoja eikä Björnin köyhänä mökkiläisenä kannattanut matkustaa kilpailuihin pelkän maineen ja kunnian vuoksi.[1][3][4]

Eino Björn kuoli talvella 1939 54-vuotiaana kotonaan Haapaveden Vatjusjärvellä. Myös hänen poikansa Sulo Björn saavutti mainetta hiihtäjänä.[1][4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Ent. suurhiihtäjä Eino Björn kuollut, Helsingin Sanomat, 09.02.1939, nro 38, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. a b Ent. suurhiihtäjä Eino Björn, Kaleva, 07.02.1939, nro 30, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Hymyillä.., Uusi Suomi, 10.02.1939, nro 39, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. a b Ent. suurhiihtäjä Eino Björn, Vaasa, 11.02.1939, nro 40, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot