Egeanmeren laatta (violetilla) ja ympäröiviä laattoja.

Egeanmeren laatta (myös Egean/Aigeian (meri)laatta, Helleeninen laatta) on pieni mannerlaatta Egeanmeren alueella Kreikan ja Turkin välissä. Laatalla sijaitsevat Egeanmeren ja Egeanmeren saarten pääosan lisäksi Peloponnesoksen niemimaa, Keski-Kreikka ja Kreeta sekä Vähän-Aasian länsiosa. Laatan pohjoispuolella sijaitsee Euraasian laatta, eteläpuolella Afrikan laatta, länsipuolella Adrianmeren laatta ja itäpuolella Anatolian laatta.[1][2]

Egeanmeren laatan olemassaoloa esitti ensimmäisen kerran D. P. McKenzie (1970, 1972).[3]

Sisällysluettelo

LaattatektoniikkaMuokkaa

Egeanmeren laatan reunat ovat selvimmät laatan länsi-, lounais- ja etelälaidalla, missä reuna kulkee Jooniansaarten länsipuolelta, Peloponnesoksen lounaispuolelta ja Kreetan eteläpuolelta. Laatan raja Anatolian laatan kanssa on epäselvempi.[3] Joskus Egeanmeren ja Anatolian laatat esitetään yhtenä laattana, sillä niiden liikkeet voidaan mallintaa yhdessä suhteellisen samansuuntaisina. Maanjäristysten ja laattojen nopeuden perusteella ne vaikuttaisivat kuitenkin olevan erillisiä laattoja. On mahdollista, että kyseessä on yksi laatta, joka on hiljalleen repeytymässä kahtia.[4]

Egeanmeren laatta puristuu Euraasian laatan ja Afrikan laatan väliin, minkä seurauksena Egeanmeren alueella esiintyy paljon maanjäristyksiä erityisesti laatan reunoilla. Afrikan laatta liikkuu koilliseen ja työntyy Egeanmeren laatan alle Kreetan eteläpuolella, mikä aiheuttaa maanjäristyksiä Etelä-Kreikassa. Pohjois- ja Keski-Kreikassa maanjäristykset johtuvat Euraasian ja Egeanmeren laattojen suhteellisista liikkeistä. Matalat, alle 50 kilometrin syvyydessä tapahtuvat maanjäristykset sijoittuvat yleensä Egeanmeren laatan reunoille, ja syvemmät, yli 50 kilometrin syvyydessä tapahtuvat maanjäristykset keskemmälle laattaa.[5] Pieniä, 1–3 Richterin maanjäristyksiä tapahtuu Kreikassa päivittäin.[6]

Egeanmeren laatta liikkuu noin 34–37 mm etelälounaaseen vuodessa.[2] Anatolian laatta liikkuu puolestaan noin 21–40 mm länsilounaaseen vuodessa. Liikkeiden seurauksena Attikan alue Keski-Kreikassa on siirtynyt viimeisen sadan vuoden aikana noin 2 metriä ja Peloponnesos noin 4 metriä etelälounaaseen. Seurauksena ympäröivien mannerlaattojen liike repii Egeanmeren laattaa hitaasti kahtia koillis-lounaissuunnassa suurin piirtein laatan keskeltä. Tämä ilmiö on synnyttänyt Korintinlahden, kun Peloponnesos repeytyy hitaasti irti muusta Manner-Kreikasta,[7] sekä laatan poikki kulkevan vulkaanisen niin kutsutun helleenisen kaaren, jonka alueella on eräitä aktiivisia sekä lukuisia sammuneita tulivuoria, kuten Méthana, Santorínin saaret sekä Nísyros. Laattojen liikkeen seurauksena on syntynyt myös laatan eteläreunan ei-vulkaaninen kaari, johon kuuluvat muun muassa Peloponnesoksen eteläreuna sekä Kreeta, Kárpathos ja Ródos.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Reith, Martin: The Aegean: plate tectonic evolution in Mediterranean Viitattu 22.2.2017.
  2. a b The Adriatic and the Aegean Plates Viitattu 22.2.2017.
  3. a b Makropoulos, Kostas C. & Burton, Paul W.: Greek Tectonics and Seismicity. Tectonophysics, 1984, 106. vsk, s. 275–304. Artikkelin verkkoversio.
  4. Simonelli, Glenn: Tectonics of the Aegean/Anatolian region Indiana University. Viitattu 22.2.2017.
  5. Maanjäristykset Kreikassa iGuess. Viitattu 22.2.2017.
  6. Real Time Seismicity during the last 48 hours Insitute of Geodynamics. Viitattu 22.2.2017.
  7. Greek Island Hopping 2008, s. 721 / takalieve. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Higgins, M. D. & Higgins, R.: A geological companion to Greece and the Aegean. Cornell University Press, 1996. ISBN 0801433371.
  • McKenzie, D. P.: Plate tectonics of the Mediterranean region. Nature, 1970, 226. vsk, s. 239–243.
  • McKenzie, D. P.: Active tectonics of the Mediterranean region. Geophys. J.R. Astron. Sot., 1972, 30. vsk, s. 109–185.

Aiheesta muuallaMuokkaa