Litosfäärilaatta

levymäinen kappale Maan kuorta
(Ohjattu sivulta Mannerlaatta)

Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.[1] Mannerlaatta on nimityksenä harhaanjohtava sikäli, että mannerlaatat eivät noudata mannerten rajoja. Tästä syystä tulisi käyttää termiä litosfäärilaatta viitaten litosfääriin eli maapallon kivikehään tai tektoninen laatta viitaten laattatektoniikkaan eli teoriaan litosfäärilaattojen liikkeistä. Kratoniksi eli mannerytimeksi sanotaan hyvin vanhaa mantereen osaa[1], jonka usein edellytetään olevan isostaattisessa tasapainossa.

Kartta suurimmista litosfäärilaatoista.

Maan kiinteä ulkokerros koostuu paristakymmenestä litosfäärilaatasta, jotka ”kelluvat” vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista laattatektoniikan vaikutuksesta. Laatat liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toistensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä. Näin tapahtuu esimerkiksi Islannissa, jossa epätavallisen voimakas vulkanismi on peittänyt mahdollisesti paljastuneet vaipan osat alleen.[1]

Litosfäärilaattojen liikettä ajaa viime kädessä painovoima, joka saa useita ilmiasuja laattatektonisessa systeemissä.

Mannerlaatat

muokkaa

Suuret laatat

muokkaa

Pienempiä laattoja

muokkaa

Laattojen liikettä ajavat voimat

muokkaa

Useiden voimien hypotetisoidaan vaikuttavan mannerlaattojen liikkeeseen[2]:

  • Subduktioveto (engl. slab pull), joka liittyy verrattain kylmän alityöntyvän ja uppoavan laatan raskauteen
  • Keskiselänteen työntö (engl. ridge push), joka on keskiselänteen vuorijonojen laattaan kohdistama työntävä voima
  • Imuvoima (engl. suction force), joka imee mantereita alityöntövyöhykkeitä kohti
  • Vaipan veto (engl. mantle drag), joka liittyy viskoosiin kytkentään litosfäärin ja astenosfäärin välillä
  • Transformisiirrosten vastusvoima (engl. transform resistance), joka pyrkii hidastamaan jo olemassa olevia laattaliikkeitä
  • Törmäysvastus (engl. colliding resistance), joka on konvergoiville laattarajoille ominainen

Näistä kolmea ensimmäistä pidetään tärkeimpinä yksittäisinä laattaliikettä ajavina voimina.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS) Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 7.12.2013. ”Kaksi ensimmäistä kappaletta ovat kokonaisuutena yllättävän hyviä, mutta jonkin verran on hapuilua kuitenkin.

    1. Mannerlaatta ei ole levymäinen kappale Maan kuorta, vaan Maan kivikehää eli litosfääriä (johon kuori myös kuuluu)
    2. Maapallon vaippa ei ole paljastuneena Islannissa. Epätavallisen voimakas vulkanismi on peittänyt mahdollisesti paljastuneet vaipan osat alleen.

    3. Laattaliikkeen energialähde ei ole ainakaan suurelta osin konvektiovirtaukset. Suurin yksittäinen tekijä on todennäköisesti alityöntövyöhykkeillä ympäristöään tiheämpänä vaippaan painuvan merellisen kuoren aiheuttama veto. Erilaisten voimien vaikutukset laattaliikkeisiin eivät ole vielä täysin selvillä.

    4. Kiviaineen lämpeneminen on kyllä suurimmaksi osaksi radioaktiivisen hajoamisen aiheuttamaa, mutta muitakin tekijöitä on.

    5. Kratoniksi eli mannerytimeksi sanotaan hyvin vanhaa mannerlaatan osaa (ei ”kalliota”, joka on vain laatan maanpinnalle paljastunut yläosa)” Viitattu 18.3.2017.
  2. Cox, A. & B. R. Hart: Plate Tectonics: How it Works, s. 337–354. Wiley-Blackwell, 2009. ISBN 978-0-86542-313-8. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.