Eemil Halonen

suomalainen kuvanveistäjä

Eemil Halonen (21. toukokuuta 1875 Lapinlahti5. marraskuuta 1950 Helsinki)[1] oli suomalainen realistinen kuvanveistäjä. Minna Canthin patsas Kuopiossa on Halosen teos. Hän veisti paljon muotokuvia ja hautamuistomerkkejä, kuten Eero Erkolle, Ernst Nevanlinnalle, Jaakko Häklille ja Sulevi Manniselle pystytetyt sekä myös Peuran sukuhauta-alueen muistomerkin.[2]

Eemil Halonen
Henkilötiedot
Syntynyt21. toukokuuta 1875
Lapinlahti, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut5. marraskuuta 1950 (75 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala kuvanveisto
Taidesuuntaus realismi

Halonen aloitti puuseppänä. Hän sai taidekoulutusta Emil Wikströmin johdolla 1895–1897 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1896–1898. Halosen alkuvaiheen veistokset on veistetty puusta, mutta Lallukan liiketaloon Viipuriin tekemiensä veistosten myötä hän siirtyi graniittiin. Hän perusti Suomen ensimmäisen taidevalimon kotipitäjäänsä Lapinlahdelle, jossa on nykyisin hänen mukaansa nimetty Taidemuseo Eemil.[3][4]

Eemil Halonen kuului Halosten taiteilijasukuun. Halosen vanhemmat olivat maanviljelijä Jussi Halonen ja Anna-Liisa o.s. Puurunen. Hänen sisaruksiaan olivat taidevalaja Arttu Halonen, kutomoyrittäjä Anna Halonen sekä taidemaalari Kalle Halonen. Halosen puoliso oli Alli o.s. Leinonen. Hän ja taidemaalari Pekka Halonen olivat serkuksia.[5][4]

Teoksia

muokkaa
  • Kuusi koristeveistosta, Lallukan liiketalo, Viipuri 1903–1904
  • Haapatyttö, 1908
  • Äiti ja lapset, graniitti, Suomi-Salaman talo Helsinki 1911
  • Ernst Nevanlinnan hautamuistomerkki (Semper Excelsior) Hietaniemen hautausmaa, Helsingin, 1934 (kopiot Turun hautausmaalla ja Lapinlahden vanhalla hautausmaalla)
  • Minna Canthin patsas, Kuopio 1937[6]
  • Muuruveden, Iisalmen, Kuopion ja Hiitolan sankaripatsaat
  • Pesäpalloilija, pesäpallon miesten Suomen-mestaruuden kiertopalkinto [7]

Kuvia teoksista

muokkaa

Huomattava osa Eemil Halosen julkisista veistoksista on jälkivaloksia. Luettelossa veistokset ovat alkuperäisen valoksen valmistumisvuoden mukaisessa järjestyksessä.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Halonen, Eemil Helsinki: Kansallisgalleria. Viitattu 30.10.2017.[vanhentunut linkki]
  2. Rautalammin seurakunta
  3. Taidemuseo Eemil museot.fi. Viitattu 20.7.2020.
  4. a b Savon Sanomat
  5. Eemil Halonen taiteilijamatrikkelissa
  6. Kaupunkipuistot: Minna Canthin puisto Kuopion kaupunki. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 7.10.2015.
  7. Himoittu 100-vuotias ”Poika” löytää uuden kodin Kouvolasta tai Sotkamosta – vanhin palloilulajien kiertopalkinto! superpesis.fi. 25.9.2020. Superpesis. Arkistoitu 31.10.2022. Viitattu 1.11.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa