Edvard Grönblad

Jakob Edvard August Grönblad (19. marraskuuta 1814 Turku4. tammikuuta 1864 Jyväskylä) oli suomalainen historiantutkija.[1]

Edvard Grönblad. Maalaus Adolf von Becker (1858).

Grönbladin vanhemmat olivat laamanni Jakob Johan Grönblad (1781–1847) ja Margareta Johanna Fahlstedt. Hän kävi Vaasan ja Oulun triviaalikouluja ja pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1830. Grönblad valmistui filosofian kandidaatiksi ja väitteli tohtoriksi Uppsalan yliopistossa 1839. [1]

Grönblad oli Helsingin yksityislyseon opettajana 1839–1840, Aleksanterin yliopiston konsistorin amanuenssina 1840–1844, yliopiston historian dosenttina 1843–1863, vt. historian professorina 1854–1856 ja Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina 1844–1863. Hän järjesti senaatin vanhemman arkiston, joka siihen asti oli maannut melkein koskemattomana senaatin ullakolla. Työtä kesti 12 vuotta 1844–1856. Hänen omien tutkimustensa aiheena oli keskiaika ja 1500-luku. Grönblad harjoitti arkistotutkimuksia ulkomailla keräillen Suomen historiaa koskevia asiakirjoja, joita myös julkaisi painosta: Urkunder upplysande Finlands öden och tillstånd i slutet af 16:de och början af 17:de århundradet (1843–1856) sekä Nya källor till Finlands medeltidshistoria (1857).[2][3]

Grönblad sai eron virastaan vuonna 1863 sairauden takia. Hän asui sitten mielisairaana veljensä kihlakunnantuomari Karl Johan Oskar Grönbladin (1812–1893) luona Jyväskylässä ja kuoli siellä vuoden 1864 alussa.[1][4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Yrjö Kotivuori, Jakob Edvard August Grönblad Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 6.5.2017.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, palsta 176
  3. Grönblad, Jakob Edvard August Tietosanakirja osa 2, palsta 1632, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
  4. Yrjö Kotivuori, Karl Johan Oskar Grönblad Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 6.5.2017.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.