Avaa päävalikko

Edvard Engelbert Neovius (7. helmikuuta 1823 Helsinki25. lokakuuta 1888 Helsinki) oli Haminan kadettikoulun matematiikan ja topografian opettaja, joka vaikutti merkittävästi metrijärjestelmän käyttöönottoon Suomessa.[1]

Ura Haminan kadettikoulussaMuokkaa

Neovius valmistui Haminan kadettikoulusta vänrikkinä vuonna 1843, minkä jälkeen hän opiskeli Pietarin insinööriakatemiassa ja palasi vuonna 1845 kadettikoulun matematiikan ja topografian opettajaksi. Myöhemmin hän opetti myös suunnistusta ja tähtitiedettä. Vuonna 1885, yli 40 palvelusvuoden jälkeen, hän erosi tehtävästään ja sai lähtiessään kenraalimajurin arvon.[1]

Metrijärjestelmän käyttöönottoMuokkaa

Neovius julkaisi vuonna 1862 kirjoituksen metrijärjestelmän käyttöönotosta, ja hänet nimitettiin komiteaan, joka valmisteli vuosina 1863–64 ehdotuksen oman rahan lyömisestä ja metrijärjestelmän käyttöönotosta.[2] Vuonna 1886 hänet nimitettiin valtion vakaustarkastajaksi, tehtävänään valvoa metrijärjestelmän käyttöönottoa Suomessa.[1]

Yhteys Mars-planeettaanMuokkaa

Vuonna 1875 Neovius julkaisi kirjan Vår tids största uppgift, jossa hän esitti suunnitelman, kuinka valomerkkien avulla voitaisiin pitää yhteyttä Mars-planeetan mahdollisiin asukkaisiin.[2] Kirja herätti melkoisesti huomiota, ja se käännettiin saksaksi, venäjäksi ja ranskaksi.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Marjomaa, Risto: Neovius, Edvard Engelbert. Teoksessa Suomen Kansallisbiografia, osa 7, s. 18–19. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7.
  2. a b Uusi sukukirja III. Otava, 1952–1970.
  3. Elfving, Gustav: The History of Mathematics in Finland 1928–1918, s. 107–108. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1981. ISBN 951-653-098-2.