Ed Wood

yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
Tämä artikkeli käsittelee elokuvaohjaajaa. Hänestä tehtyä elokuvaa käsittelee artikkeli Ed Wood (elokuva).

Edward Davis Wood Jr. (10. lokakuuta 192410. joulukuuta 1978) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä ja tuottaja, joka teki 1950-luvulla äärimmäisen pienibudjettisia kauhu-, tieteis- ja lännenelokuvia, myöhemmällä urallaan myös pornoelokuvia. Nykyisin Woodin elokuvat nauttivat kulttimainetta kaikenpuolisen kömpelyytensä vuoksi. Kaksi vuotta kuolemansa jälkeen Wood sai Golden Turkey -palkinnon kaikkien aikojen huonoimpana elokuvaohjaajana.[1] Vuonna 1994 Tim Burton ohjasi Woodista elokuvan, jossa Woodia näyttelee Johnny Depp.

Ed Wood vuonna 1953.

Wood halusi tehdä merkittäviä elokuvia ja kertoa tarinoita, jotka kiinnostaisivat katsojien lisäksi myös häntä itseään.

Wood ohjasi hyvin nopeasti pienien budjettien ahdistamana. Välillä lavasteet kaatuilivat ja näyttelijät törmäilivät niihin, mutta silti ottoa ei uusittu. Se oli merkittävä syy siihen, että Woodin elokuvat jäivät vaille arvostusta.

Ennen elokuvauraaMuokkaa

Woodin isä, Edward Wood vanhempi, työskenteli postitoimistossa, ja perhe muutti useita kertoja ympäri Yhdysvaltoja. Lopulta Woodit asettuivat New Yorkiin, missä Edward Wood nuorempi syntyi. Lapsuutensa aikana Wood oli kiinnostunut pulp-kirjallisuudesta. Hän keräili sarjakuvia ja pulp-lehtiä. Kun Wood oli pikkulapsi, hänen äitinsä tapasi pukea hänet hameeseen. Myöhemmin Wood kertoi vaimolleen uskovansa, että hänen äitinsä olisi halunnut tyttölapsen.[2] Lapsuudesta juontui Woodin mieltymys pukeutua naisten vaatteisiin.

Wood liittyi merijalkaväkeen 17 vuoden ikäisenä, vain joitain kuukausia japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin. Wood osallistui Guadalcanalin taisteluun, jossa hän haavoittui.[2] Hän osallistui myöhemmin myös Tarawan taisteluun ja väitti myöhemmin pitäneensä taistelun ajan vaatteidensa alla rintaliivejä ja pikkuhousuja. Wood kertoi, ettei kehdannut haavoittua tai kaatua, koska ”en olisi mitenkään pystynyt selittämään vaaleanpunaisia rintaliivejäni ja pöksyjäni, jos olisin haavoittunut”.[3]

Sodan jälkeen Wood liittyi karnevaaliryhmään, jossa hän esiintyi parrakkaana naisena. Wood myös kirjoitti kokemuksistaan romaanin Killer in Drag. Wood oli riippuvainen alkoholista; alkoholiriippuvuus kasvoi myöhemmin todella pahaksi alkoholismiksi.[2] Hän kärsi myös seksiaddiktiosta, mutta oli siitä huolimatta uskollinen tyttöystävilleen ja myöhemmin vaimolleen Kathylle, joka oli omaa sukua O'Hara.

OhjaajanaMuokkaa

Wood aloitti elokuvaohjaajan uransa vuonna 1948, jolloin hän teki ystäviensä kanssa 30-minuuttisen lännenelokuvan Crossroads of Laredo. Elokuvaa ei koskaan pantu julkiseen levitykseen. Samana vuonna hän ohjasi myös sotakokemuksiinsa perustuvan näytelmän The Casual Company. Hän kirjoitti myös samannimisen kirjan, mutta sitä ei koskaan julkaistu.[2]

1950-luvulla Wood alkoi elokuvaohjaajaksi toden teolla, ja vuonna 1953 hän ohjasi elokuvan Glen or Glenda. Se oli hänen ensimmäinen huomiota saanut elokuvansa. Se käsittelee omana aikanaan hyvin rohkeaa aihetta, transvestismia. Elokuvassa Wood esittää avoimesti transvestiittia, jonka parisuhteen transvestismi sekoittaa. Ohjaaja yritti saada elokuvalla ymmärrystä omalle poikkeavuudelleen. Glen or Glenda ei menestynyt, vaikka se saatiin myydyksi melko usealle levittäjälle, osasyynä erikoiset vaihtoehtoiset nimet, joilla elokuvaa markkinoitiin, kuten I Changed my Sex, He or She?.[2] Arvostelijat ja yleisö pitivät elokuvaa taiteellisesti alamittaisena.

Glen or Glendan aikoihin Wood ystävystyi kauhulegenda Bela Lugosin kanssa, joka oli näytellyt muun muassa alkuperäisissä Dracula-elokuvissa. Wood ja Lugosi ystävystyivät, ja Lugosista tuli Woodin elokuvien vakionäyttelijä aina kuolemaansa asti.

Vuonna 1955 Wood ohjasi elokuvan Bride of the Monster, jossa myös Lugosi näytteli. Myöskään Bride of the Monster ei menestynyt kovin hyvin, mutta se jäi kuitenkin ainoaksi Woodin elokuvaksi, joka tuotti voittoa.[3]

Kun Lugosi kuoli elokuussa 1956, Woodilla oli halussaan hänen viimeinen filmikatkelmansa, jonka hän käytti samana vuonna valmistuneessa elokuvassaan Plan 9 from Outer Space. Filmikatkelman lisäksi käytettiin sijaisnäyttelijää. Plan 9 from Outer Space on Woodin ohjauksista tunnetuin. Sen osittaisen suosion takasi elokuvan prologin juontanut Criswell, joka oli tullut tunnetuksi The Tonight Show’n ennustajana. Elokuvassa Wood teki yhteistyötä myös amerikansuomalaisen Maila Nurmen eli Vampiran kanssa. Woodin kulttimaine ”maailman huonoimpana elokuvaohjaajana” perustuu erityisesti tähän elokuvaan.

1950-luvun jälkeenMuokkaa

1960-luvulle tultaessa Woodin ura kulki edeltävää vuosikymmentäkin huonommin, ja hän ohjasi muutamia pornoelokuvia, kuten The Sinister Urge ja Necromania. Sen jälkeen hänen elokuvahankkeensa harvemmin edes toteutuivat ja hän ryhtyi kirjoittamaan ammatikseen pornokirjoja, joita hän tuotti useita kymmeniä. Wood myös alkoholisoitui viimeisinä vuosinaan pahasti, ja hän sai toistuvasti häädön asunnoistaan vuokrarästien vuoksi. Myös hänen vaimonsa Kathy käytti runsaasti alkoholia. Maksamattomien velkojen vuoksi myös avioparin omaisuus takavarikoitiin, ja Wood vaimoineen muutti ystävänsä Peter Coen luokse, jonka luona Wood kuoli sydänkohtaukseen 54-vuotiaana.[2]

Kuoleman jälkeen Woodin ruumis krematoitiin ja tuhka siroteltiin mereen.

Wood on valittu kaikkien aikojen huonoimmaksi ohjaajaksi.kenen mukaan? Vaikka hän oli lähes ammattitaidoton, hän rakasti elokuvia. Hän ei kuitenkaan eläissään saavuttanut haaveilemaansa menestystä.

Ohjaaja Tim Burton ohjasi Woodista vuonna 1994 elämäkertaelokuvan Ed Wood, jossa nimiroolin näytteli Johnny Depp. Elokuva voitti kaksi Oscar-palkintoa.

TuotantoMuokkaa

ElokuvatMuokkaa

Lisäksi Wood ohjasi ja käsikirjoitti lukuisia elokuvahankkeita, joissa oli mukana muitakin tekijöitä. Myös toteutumattomia hankkeita oli useita.

RomaanitMuokkaa

Kaikki Woodin romaanit julkaistiin pokkareina. Yhtään niistä ei ole julkaistu Suomessa. Woodin kirjojen sisältö oli lähinnä pornografiaa. Toisin kuin usein tämäntyyppisten kirjojen tekijät, Wood ei käyttänyt salanimeä ja antoi jopa kirjojaan lahjaksi tuttavilleen. Ei ole tiedossa, miten monta kirjaa Wood tarkalleen kirjoitti ja miten monta niistä julkaistiin, sillä joissain kirjoissa hän saattoi käyttää salanimeä ja myös kustantajat tapaavat vaihtaa pornokirjojen kirjoittajien nimiä. Mahdollisesti Wood kirjoitti jopa 75 kirjaa.[4]

  • Black Lake Drag, vuonna 1963
  • Orgy of the Dead, vuonna 1966
  • Parisian Passions, vuonna 1966
  • Watts – the Difference, vuonna 1966
  • Side-Show Siren, vuonna 1966
  • Drag Trade, vuonna 1967
  • Bloodiest Sex Crimes of History, vuonna 1967
  • Security Risk, vuonna 1967
  • Watts... After, vuonna 1967
  • Devil Girls, vuonna 1967
  • It takes one to know one, vuonna 1967
  • Death of a Transvestite, vuonna 1967
  • Suburbia Confidential, vuonna 1967
  • Night Time Lez, vuonna 1968
  • Bye Bye Broadia, vuonna 1968
  • Raped in the Grass, vuonna 1968
  • The Perverts, vuonna 1968
  • The Gay Underworld, vuonna 1968
  • Sex, Shrouds and Caskets, vuonna 1968
  • The Sexecutives, vuonna 1968
  • Sex Museum, vuonna 1968
  • The Love of the Dead, vuonna 1968
  • One, Two, Three, vuonna 1968
  • Young, Black and Gay, vuonna 1968
  • Hell Chicks, vuonna 1968
  • Purple Things, vuonna 1968
  • Carnival Piece, vuonna 1968
  • Toni: Black Tigress, vuonna 1969
  • Mama's Diary, vuonna 1969
  • To Make a Homo, vuonna 1971
  • A Study of the Sons and Daughters of Erotica, vuonna 1971
  • Sexual Practices in Witchcraft and Black Magic, vuonna 1971
  • Black Myth, vuonna 1971
  • The Sexual Woman osa 2, vuonna 1971
  • The Sexual Man osa 2, vuonna 1971
  • Mary-go-Round, vuonna 1972
  • The Only House, vuonna 1972
  • A Study of Fetishes and Fantasies vuonna 1973
  • A Study in the Motivation of Censorship, Sex & The Movies osa 1, vuonna 1973
  • A Study in the Motivation of Censorship, Sex & The Movies osa 2, vuonna 1973
  • Tales for a Sexy Night osa 1, vuonna 1973
  • Tales for a Sexy Night osa 2, vuonna 1973
  • Outlaws of the Old West, vuonna 1973
  • Death of a Transvestite Hooker, vuonna 1974
  • Forced Entry, vuonna 1974
  • TV Lust, vuonna 1977

Wood kirjoitti myös lukuisia novelleja.

Wood-aiheisia elokuviaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Ed Wood on Ed Wood (Like Kustannus)

LähteetMuokkaa

  1. Ed Wood: America's Most Prolific Novelist?
  2. a b c d e f Rudolph Grey: Ed Wood on Ed Wood ISBN 951-578-243-0
  3. a b http://teknokekko.vuodatus.net/blog/120317 "1958: Tästä minut muistetaan"
  4. Rudolph Grey: Ed Wood on Ed Wood ISBN 951-578-243-0 – sivu 219

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Ed Wood Internet Movie Databasessa (englanniksi)