Ed Litzenberger

kanadalainen jääkiekkoilija

Ed Litzenberger (15. heinäkuuta 19321. marraskuuta 2010) oli kanadalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan hyökkääjä.[1][2]

Ed Litzenberger
Henkilötiedot
Syntynyt15. heinäkuuta 1932
Neudorf, Saskatchewan
Kuollut1. marraskuuta 2010 (78 vuotta)
Ontario
Kansalaisuus Kanada Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi Litz
Pelipaikka hyökkääjä
Maila oikea
Pelaajaura
Pääsarjaura 1952–1966
Seurat Montreal Canadiens (NHL)
Montreal Royals (QHL)
Chicago Black Hawks (NHL)
Detroit Red Wings (NHL)
Toronto Maple Leafs (NHL)
Rochester Americans (AHL)
Victoria Maple Leafs (WHL)

Litzenberger pelasi NHL:ssä 12 kauden ajan, kaudesta 1952–1953 kauteen 1963–1964. Kahdella ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan hän edusti Montreal Canadiensia yhteensä viidessä NHL-ottelussa, suurimman osan kausista kuluessa Montreal Royalsissa silloisessa Quebec Senior Hockey Leaguessa (QSHL), sittemmin Quebec Hockey Leaguessa (QHL).[1] Hän aloitti myös kauden 1954–1955 Canadiensissa, mutta siirtyi kesken kauden, joulukuussa 1954, Chicago Black Hawksiin rahallista korvausta vastaan. Hän teki ensimmäisellä täydellä NHL-kaudellaan yhteensä 51 tehopistettä, 23 maalia ja 28 syöttöpistettä, 73 runkosarjaottelussa ja kauden päätteeksi hänet palkittiin Calder Memorial Trophy -palkinnolla vuoden tulokkaana.[3]

Litzenberger oli kolmella kaudella Chicago Black Hawksin paras maalintekijä ja pistemies. Nämä kaudet olivat 1956–1957, jonka päätteeksi hänet nimettiin NHL:n toiseen tähdistökentälliseen, 1957–1958 ja 1958–1959, jolla hän teki NHL-uransa ennätyspisteet, 77 tehopistettä, 33 maalia ja 44 syöttöpistettä, 70 runkosarjaottelussa. Hän oli noina vuosina myös koko liigan parhaita maalintekijöitä. Vuosina 1958–1961 hän toimi myös Black Hawksin kapteenina ja oli voittamassa vuonna 1961 Stanley Cupia.[3][4][5][6]

Mestaruuskauden 1960–1961 jälkeen Litzenberger siirtyi Detroit Red Wingsiin pelaajakaupassa, jossa Black Hawks sai vaihdossa Gerry Melnykin ja Brian Smithin. Hän pelasi Red Wingsissä alkukauden 1961–1962, kunnes siirtyi joulukuussa 1961 Toronto Maple Leafsiin waiver-listan kautta. Hän edusti Maple Leafsiä NHL:ssä kolme kautta, vuoteen 1964, ja oli kaikkien kolmen päätteeksi voittamassa Stanley Cupia.[3] Kaudella 1964–1965 Litzenberger edusti AHL-seura Rochester Americansia ja kaudella 1965–1966 sekä Americansia että WHL-seura Victoria Maple Leafsiä. Hän oli voittamassa molempina kausina AHL:n mestaruutta, Calder Cupia.[7]

Litzenberger lopetti pelaajauransa vuonna 1966. Hän pelasi jo kaksi vuotta aiemmin päättyneellä NHL-urallaan yhteensä 618 runkosarjaottelua, joissa hän teki 416 tehopistettä, 178 maalia ja 238 syöttöpistettä, ja 40 pudotuspeliottelua, joissa hän teki 18 tehopistettä, viisi maalia ja 13 syöttöpistettä. Hän pelasi urallaan kuudesti NHL:n tähdistöottelussa, vuosina 1955, 1957, 1958, 1959, 1962 ja 1963.[3]

Yksityiselämä

muokkaa

Hän oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Doreen kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 1960. Ed Litzenberger oli matkustajana vaimonsa kuljettamassa autossa ja sai itse vakavia vammoja.[2] Hän oli naimisissa toisen vaimonsa Gaylen kanssa 49 vuotta, kuolemaansa asti. Hänellä oli kolme lasta, tytär ja kaksi poikaa.[7]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Ed Litzenberger The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  2. a b Robson, Dan: Former Maple Leaf Ed Litzenberger won four consecutive Stanley Cups thestar.com. 3.11.2010. Viitattu 3.11.2012. (englanniksi)
  3. a b c d Ed Litzenberger Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
  4. 1956–57 Chicago Blackhawks [NHL] hockeydb.com. Viitattu 5.11.2010. (englanniksi)
  5. 1957–58 Chicago Blackhawks [NHL] hockeydb.com. Viitattu 5.11.2010. (englanniksi)
  6. 1958–59 Chicago Blackhawks [NHL] hockeydb.com. Viitattu 5.11.2010. (englanniksi)
  7. a b Orr, Frank: Ex-Leaf Litzenberger, 78, passes away torontosun.com. 4.11.2010. Viitattu 5.11.2010. (englanniksi)
Edeltäjä:
Camille Henry
Calder Memorial Trophyn voittaja
1955
Seuraaja:
Glenn Hall