Dystos (kaupunki)
Dystos (m.kreik. Δύστος, lat. Dystus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Euboian saarella Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Kými-Alivérin kunnan alueella lähellä nykyistä Dýstoksen kylää.[4][5]
| Dystos | |
|---|---|
| Δύστος | |
 Dýstos-järveä ja antiikin Dystoksen kaupungin kukkula. |
|
| Sijainti | |
  Dystos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Dýstos, Kými-Alivéri, Euboia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Euboia |
| Pinta-ala | 0,05 km² |
Maantiede muokkaa
Dystoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisin Dýstos-järvenä tunnetun järven itärannalla keskellä soista tasankoa, itään Eretriasta ja noin kolme kilometriä kaakkoon nykyisestä Dýstoksen kylästä. Kaupunki oli rakennettu kartiomaiselle kallioiselle kukkulalle, jonka korkeus on noin 300 metriä. Antiikin aikana tasangon soita ja järveä on yritetty ilmeisesti kuivattaa.[1][2]
Dystoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1]
Historia muokkaa
Arkeologisten löytöjen perusteella Dystoksen paikalla on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla.[1][2] Kaupunki perustettiin uudelleen arkaaisella kaudella.[1] Antiikin aikaisessa perinteessä Dystoksen perustajina pidettiin eteläistä Euboiaa asuttaneita dryopeja.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Dystios (Δύστιος).[3]
Dystoksen myöhemmistä vaiheista ei tiedetä antiikin lähteiden kautta juuri mitään.[2] Klassisen kauden jälkipuoliskolla 300-luvulla eaa. kaupungista oli tullut Eretrian demos.[1][2] Dystos oli olemassa edelleen hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Keskiajalla samalla kukkulalla oli venetsialainen linna. Paikan arkeologiset kaivaukset aloittivat saksalaiset arkeologit vuonna 1895.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Dystoksen kaupunkia on säilynyt suhteellisen hyvin. Sen kaupunkikukkula on ollut ympäröity torneilla varustetuilla muureilla, jotka on ajoitettu 300-luvulle eaa. ja jotka ovat sulkeneet sisäänsä noin viiden hehtaarin kokoisen alueen. Muureista on löydetty laajoja osia, yhteensä noin kaksi kolmasosaa niiden pituudesta. Parhaiten säilynyt osuus on muurien itäosassa, jossa niitä on säilynyt noin kolmen metrin korkeudelta, ja jossa on myös portin jäänteet. Kukkulan korkein kohta muodosti akropoliin, joka oli ympäröity erillisillä muureilla. Alakaupunki sijaitsi alemmilla rinteillä. Kaupungin agora eli tori ja kauppapaikka sijaitsi oletettavasti kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin paikalla on myös lukuisten talojen jäänteitä. Niistä tärkeimmät ovat niin kutsutut Talo K 500-luvulta eaa. ja Talo J, joka on taloista suurikokoisin, kaupungin kaakkoisosassa noin 300-luvulta eaa. Kaupungin hautausmaita on löydetty kukkulan juurelta.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”369. Dystos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DYSTOS Euboia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Dystus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Dystos Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”55 G4 Dystos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.