Dumnonia
Dumnonia oli Britannian roomalaisajan jälkeinen brittiläinen kuningaskunta nykyisten Cornwallin, Devonin ja Somersetin alueella. Kuningaskunnan historiasta tiedetään suhteellisen vähän. Se menetti varhaiskeskiajalta lähtien alueitaan laajenevalle Wessexille, johon se liitettiin kokonaan vuonna 814.
Nimi ja maantiede muokkaa
Dumnonia sai nimensä Britanniaa jo ennen alueen roomalaisvalloitusta asuttaneista dumnonii-nimisestä heimosta. Nimi esiintyy joissain lähteissä myös muodossa damnonii ja se on johdettu kelttiläisestä juuresta dumno, joka esiintyy muinaisiirissä muodossa domon ja kymrissä dwdn. Sana tarkoittaa syvää ja maailmaa. Dumnonia käsitti nykyisen Cornwallin ja Devonin alueet, sekä osia Somersetistä. Dumnonialla ei ollut varsinaista pääkaupunkia, vaan valtakeskus siirtyi paikasta toiseen. Joitakin tällaisina paikkoina pidettyjä kohteita ovat esimerkiksi Tintagel (mahd. Durocornovium) ja Exeter (Isca Dumnoniorum).[1]
Historia muokkaa
Dumnonian historia tunnetaan monien muiden roomalaiskauden jälkeisten brittiläisten kuningaskuntien historian tapaan huonosti. Kuningaskunta muodostui mahdollisesti melko nopeasti Rooman vallan romahdettua, sillä roomalaisvalta oli ollut alueella aina suhteellisen heikkoa. Alueelta puuttuivat esimerkiksi suuret asutuskeskukset, jotka olivat muualla Britanniassa roomalaisvallan keskuksia. Arkeologian perusteella roomalaisvaikutuksen voidaan katsoa jopa voimistuneen heidän Britanniasta lähdön jälkeen. Ajalta on säilynyt esimerkiksi joitakin latinaksi tehtyjä kirjoituksia ja amforoja samalla, kun kristityt hautatavat yleistyivät. Tapojen leviäminen on osoitus kauppayhteyksistä Galliaan ja aina Välimeren seudulle saakka.[1]
Historitsija Gildas mainitsi teoksessaan De Excidio Britanniae Dumnonian (teoksessa muodossa Damnonia) kuninkaan nimeltä Konstantinus. Walesilaisissa keskiaikaisissa lähteissä mainitaan myös Dumnonian kuningasluetteloja 400-luvulta 800-luvulle. Britanniasta saapuneet kelttiläiset siirtolaiset asettuivat nykyisen Ranskan Bretagneen, jonne muodostui Domnonian kuningaskunta. Domnonian siirtolaiset saapuivat mahdollisesti pääasiassa Dumnoniasta ja joskus on myös esitetty, että molemmat edustivat aikanaan yhtä samaa kuningaskuntaa. Kuningasluettelojen perusteella molemmilla alueilla oli esimerkiksi saman nimisiä kuninkaita. Teoriasta ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä.[1]
Itse Dumnonia alkoi varhaiskeskiajalla menettää alueitaan Wessexin kuningaskunnalle.[1] Sherbornen piispa Aldhelm kirjoitti vuoden 705 paikkeilla kirjeen Dumnonian Geraint-nimiselle kuninkaalle, jonka Wessexin kuningas Ine voitti taistelussa vuoden 710 paikkeilla. Lopulta vuonna 814 Wessexin kuningas Egbert liitti koko Dumnonian omaan valtakuntaansa.[2]