Donald Satterlee Day (15. toukokuuta 1895 Brooklyn, New York1. lokakuuta 1966 Helsinki) oli yhdysvaltalainen toimittaja, joka toimi Chicago Tribune -lehden Pohjois-Euroopan kirjeenvaihtajana 1921–1940. Hän oli talvisodan aikana sotakirjeenvaihtajana Suomessa. Jatkosodan aikana Day yritti turhaan päästä vapaaehtoisena Suomen armeijaan ja oli kesästä 1944 Saksan radion palveluksessa kommentaattorina. Sodan jälkeen amerikkalaiset pidättivät Dayn, mutta hän pääsi vapaaksi annettuaan tietoja Neuvostoliiton vakoojista.

Dayn vanhemmat olivat John I. ja Grace Bryant (Satterlee) Day. Hänen isänsä oli New York Morning Telegraph -lehden toimittajana ja Day itse aloitti uransa työväestölle tarkoitetun The Day Book -tabloidilehden palveluksessa. Lehti kampanjoi ammattiyhdistysten ja naisten äänioikeuden puolesta. Kun Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan 1917 Day oli Yhdysvaltain laivastossa lentäjänä. Sodan päätyttyä hän oli New Yorkissa The Morning Telegraph -lehden urheilutoimittajana ja sitten New York World-lehden toimittajana.

Vuonna 1921 Daylle tarjoutui mahdollisuus päästä raportoimaan Neuvostoliiton oloista. Hän saapui Riikaan Latviaan saaden siellä viisumin Neuvostoliittoon. Daysta tuli myös elokuussa 1921 Chicago Tribune-lehden Pohjois-Euroopan kirjeenvaihtaja ja hn raportoi Baltian maiden, Suomen ja Neuvostoliiton tapahtumista. Hänen Neuvostoliiton viisuminsa kuitenkin peruutettiin kun hän kieltäytyi kertomasta maan asioista yksinomaan myönteiseen sävyyn. Day joutuikin sitten hankkimaan tietonsa maasta tulleilta pakolaisilta ja rajan yli lähettämiltään henkilöiltä. Daysta tuli vakaumuksellinen antikommunisti ja häneen vakaumustaan vahvistivat edelleen tiedot Neuvostoliiton pakkokollektivisoinneista sekä maassa 1932–1933 vallinneesta nälänhädästä. Vuonna 1936 Day kertoi raportissaan että Stalin oli määrännyt amerikkalaiset kommunistit äänestämään presidentinvaaleissa Franklin D. Rooseveltia. Day suhtautui myönteisesti Saksaan ja maaliskuussa 1939 Puolan viranomaiset kielsivät häneltä pääsyn maahan tutkimaan väitettyä maan saksalaisvähemmistön vainoa.

Talvisodan aikana Day oli sotakirjeenvaihtajana Suomessa. Kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat kesäkuussa 1940 Day sai 24 tuntia aikaa poistua Latviasta jota hän piti asemapaikkanaan. Day kertoi tällöin raporteissaan että Latvian venäläiset ja juutalaiset olivat avustaneet maan miehittämisessä ja juhlineet miehittäjien saapumista. Day siirtyi tämän jälkeen Tukholmaan Ruotsiin. Jatkosodan alettua Day oli jälleen sotakirjeenvaihtajana Suomessa seuraten hyökkääviä suomalaisjoukkoja. Syyskuussa 1942 hän ilmoitti eroavansa Chicago Tribune-lehden palveluksesta ja liittyvänsä vapaaehtoisena Suomen armeijaan. Suomen viranomaiset hylkäsivät kuitenkin Dayn hakemuksen Yhdysvaltain painostuksesta. Hänen passinsa vanheni eikä sitä enää uusittu joten Day ei enää päässyt matkustamaan vapaasti. Hän laati Suomessa oleskellessaan muistelmateoksen joka julkaistiin 1944 ruotsin kielellä nimellä Framåt, Kristi stridsmän!. Kirjassa Day ilmaisi tukensa Saksan sodalle Neuvostoliittoa vastaan.[1]

Kesällä 1944 Day siirtyi Berliiniin Saksan radion palvelukseen ja toimi sitten elokuun lopulta lähtien amerikkalaisille joukoille suunnatuissa radiolähetyksissä kommentaattorina. Day jatkoi tässä tehtävässä aina huhtikuun 1945 puoliväliin saakka. Hän arvosteli lähetyksissä presidentti Franklin D. Rooseveltia ja Yhdysvaltain liittolaisuutta Neuvostoliiton kanssa syyttäen juutalaisia neuvostokommunismin taustavoimina toimimisesta. Dayn mukaan Saksa oli Euroopan ainoa suojamuuri neuvostokommunismia vastaan ja teki taistelullaankorvaamattoman palveluksen länsimaiselle sivistykselle.

Amerikkalaiset joukot pidättivät Dayn toukokuussa 1945 sodan päätyttyä ja hän oli Yhdysvaltain armeijan vastavakoilun ylläpitämällä Camp Kingin leirillä Oberurselissa Saksassa. Hänet vapautettiin joulukuun lopulla 1946 ja hän oleskeli sitten Baijerissa vaimonsa kanssa. Hänet pidätettiin uudelleen lyhyeksi aikaa tammikuussa 1949 mutta vapautettiin pian uudelleen. Dayta ei syytetty maanpetoksesta koska hän antoi amerikkalaisille tietoja neuvostoliittolaisista vakoojista jotka toimivat Euroopassa.

Day palasi vapauduttuaan Suomeen vaimonsa kanssa ja toimi 1960-luvulle saakka Chicago Tribune-lehden Itämeren alueen kirjeenvaihtajana. Hän kuoli sydänkohtaukseen Helsingissä lokakuun alussa 1966.

Teoksia muokkaa

  • Framåt, Kristi stridsmän!. Helsingfors 1944
  • Onward Christian Soldiers: 1920–1942 Propaganda, Censorship and One Mans Struggle to Herald the Truth. Noontide Press. Newport Beach California 1985
  • Onward Christian Soldiers: An American Journalist's Dissident Look at World War II. Noontide Press. Newport Beach California 2002

Lähteet muokkaa

  1. Aapo Roselius, Oula Silvennoinen, Marko Tikka: Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet, Daysta s. 337–339 WSOY 2016 ISBN 978-951-0-40132-3.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Donald S. Day