Wikipedia

Deutschland schafft sich ab

Deutschland schafft sich ab: Wie wir unser Land aufs Spiel setzen (suom. Saksa lopettaa itsensä: kuinka panemme maamme vaaraan) on Saksan keskuspankin johtokunnan jäsenen Thilo Sarrazinin kirja, joka julkaistiin syyskuussa 2010. Sarrazin käsittelee Saksaan kohdistuvaa ongelmakimppua, joka koostuu alhaisesta syntyvyydestä, kasvavasta alaluokasta ja pääasiassa muslimimaista tulevasta maahanmuutosta.

Deutschland schafft sich ab
Kirjailija Thilo Sarrazin
Kieli saksa
Genre yhteiskuntakritiikki, maahanmuuttopolitiikka
Kustantaja Deutsche Verlags-Anstalt
Julkaistu syyskuu 2010
Sivumäärä 400
ISBN 978-3-421-04430-3
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Vuonna 2018 Sarrazin julkaisi samasta aiheesta teoksen Feindliche Übernahme: Wie der Islam den Fortschritt behindert und die Gesellschaft bedroht.[1]

Sisältö muokkaa

Sarrazin mukaan Saksan tulevaisuuden kannalta keskeisiä ongelmia on, että väestö kutistuu ja vanhenee ja on yhä heterogeenisempaa ja vähemmän tuottavaa. Yhä suurempi osa lapsista syntyy niukasti koulutettujen vanhempien perheisiin, jotka sijoittuvat älykkyysjakautuman keskiarvon alapuolelle. Saksassa kasvaa niiden ihmisten määrä, joilla on vaikeuksia löytää paikkaa työelämässä puutteellisen koulutuksen takia tai siksi, että tieteellis-teknisen työn älylliset vaatimukset ovat liian suuria.[2]

Sarrazin käsittelee erilaisia ​​köyhyyden määritelmiä ja väittää, että sen määrittely puhtaasti aineellisesti on liian kapeaa, eikä tulojen uudelleenjako siksi riitä torjumaan kielteisiä vaikutuksia. Monet aineelliseen köyhyyteen liitetyt ilmiöt, kuten huono terveys ja huono ravitsemus, eivät johdu tulojen puutteesta: ”Ongelma ei ole aineellinen köyhyys, vaan henkinen ja moraalinen köyhyys”.[3] Sarrazin arvostelee köyhyystutkimuksia, jotka eivät havaitse, että köyhyyden tiliin pannuista kielteisistä vaikutuksista 90 % ei johdu pienituloisuudesta, vaan samoista tekijöistä kuin pienet tulotkin. Tämän seikan sivuuttaminen tekee köyhyystutkimuksesta ideologista kirjoittelua.

Sarrazinin mukaan avioliitot kertovat turkkilaisen siirtolaisväestön heikosta integroitumisesta Saksaan. Taustaltaan turkkilaisten avioliitoista 60 prosenttia solmitaan turkkilaisen kumppanin kanssa, joka usein on perheen lähisukulainen. [4] 60 prosentilla turkkilaistaustaisista saksalaisista ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja työttömyys on yli kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä.[5] Alhaiseen koulutustasoon liittyy sisäsiittoisuus, mikä voi olla syynä kehitysvammojen suureen osuuteen turkkilaisten ja kurdisiirtolaisten keskuudessa, joilla myös koulumenestys jää tavallista heikommaksi.[4]

Jotta voitaisiin parantaa muslimimaahanmuuttajien kotoutumista, lisätä heidän osallistumistaan työelämään ja vähentää riippuvuutta sosiaalisista tulonsiirroista Sarrazin ehdottaa toimenpiteitä kielen oppimisessa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Lisäksi maahanmuuttajille itselleen on asetettava kotoutumisvelvoitteita, jotka koskevat esimerkiksi osallistumista varhaiskasvatukseen ja kielitaidon hankkimista.[6]

Kirjan vastaanotto ja kritiikki muokkaa

 
Thilo Sarrazin vuonna 2009.

Kirjasta tuli erittäin suosittu, ja sitä myytiin 1,5 miljoonaa kappaletta vuoden 2012 alkuun mennessä. [7] Sarrazin kommentoi kirjansa vastaanottoa toteamalla, että Kirjani avasi kerralla tukkeutuneen keskustelukanavan ja vapautti paineet. Saksalaiset huomasivat, että on aiheita, joista ei ole sopivaa puhua ainakaan julkisesti.[8]

Kirja oli monille liikaa, ja Sarrazin suostui eroamaan Saksan keskuspankin johtokunnasta, mitä muun muassa Angela Merkel oli vaatinut.[9] Hänet erotettiin rasismin ja islamvihan perusteella myös Saksan sosialidemokraattisesta puolueesta(SPD) vuonna 2020, mitä oli yritetty jo vuonna 2010.[1]

Toimittaja Robert Misik julkaisi internetportaalissa Qantara.de artikkelin, joka hyökkäsi voimakkaasti kirjaa vastaan. Portaali oli perustettu Saksan ulkoministeriön aloitteesta syyskuun 2003 terrori-iskujen jälkeen edistämään kulttuurienvälistä dialogia lännen ja islamilaisen maailman välillä. Misikin mielestä kirjalle ei tullut antaa mitään huomiota. Sarrazinin väitteet olivat niin hiuksia nostattavan naurettavia, että jokainen objektiivinen argumentti olisi turha. Robert Misik totesi ironisesti, että jos älykkyys todella periytyi, Sarrazinia itseään ei voinut moittia.[10] Sukunimi Sarrazin tarkoittaa "saraseenia".[11]

Sarrazinin väite älyn periytyvyydestä ja vanhempien vähäisen koulutuksen ja elämäntilanteen vaikutuksista on saanut vastaväitteitä. Eräiden tutkimusten mukaan älykkyyteen vaikuttavat vain 50-prosenttisesti perintötekijät ympäristön osuuden ollessa toiset 50 prosenttia. Tutkijat kyseenalaistavat myös havaintoja etnisten ryhmien välisistä älykkyyseroista sillä perusteella, että ne eivät huomioi ympäristön osuutta.[12]

Suomessa muokkaa

Tiedonantaja kirjoitti 17.10.2010, että Sarrazinin kirja on islamvastaisuuden läpitunkema. [13] Historioitsija Jouko Jokisalo kirjoitti Kulttuurivihkoissa, että Sarrazin edustaa sosiaalirasismia, missä palataan 20- ja 30-lukujen rotuhygieniapuheeseen.[14] Elina Valtonen esitteli vuonna 2010 Sarrazinin kirjaa ja totesi, että vuonna 2100 Saksassa saattaa asua 20 miljoonaa kantasaksalaista ja 35 miljoonaa muslimia. Jopa 80% Saksassa asuvista nuorista muslimeista koki itsensä ei-saksalaiseksi, joten saksalainen kulttuuri voi kadota nopeasti, kun islam leviää Euroopassa.[15] Heinäkuussa 2023 Elina Valtonen lausui vuoden 2010 kirjoituksestaan: Pidän sen kirjoittamista virheenä. En kuitenkaan puhunut enkä ollut kuullut väestönvaihtoteoriasta. En allekirjoita tällaista teoriaa. Valtonen kertoi myös, että kyseisinä aikoina avustajat kirjoittivat keskustelupalstoille hänen nimissään.[16]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b SPD wirft Thilo Sarrazin aus der Partei - der will vor Gericht ziehen Stern. 31.7.2020. Viitattu 18.11.2023.
  2. ↑ Sarrazin, Thilo: Deutschland schafft sich ab: Wie wir unser Land aufs Spiel setzen, s. 53. Deutsche Verlags-Anstalt, 2010. ISBN 978-3-421-04430-3.
  3. ↑ Sarrazin 2010, s. 123
  4. ↑ a b Sarrazin 2010, s. 316
  5. ↑ Lepomäki 2010
  6. ↑ Sarrazin 2010, s. 327
  7. ↑ Krieger, Regina: Wie Sarrazin Millionär wurde Handelsblatt. 21.5.2012. Viitattu 17.11.2023.
  8. ↑ Oehlandt 2011
  9. ↑ Saksan keskuspankin kohujohtaja eroaa 9.9.2010. YLE Uutiset. Viitattu 18.11.2023.
  10. ↑ Misik 2010
  11. ↑ Sarrazin Family History Family Search. Viitattu 18.11.2023.
  12. ↑ Baer, Katarina: Sarrazin syyttää muslimeja Saksan tyhmentämisestä Helsingin Sanomat. 5.9.2010. Viitattu 18.11.2023.
  13. ↑ Tiedonantaja 2010
  14. ↑ Jokisalo, Jouko: Sosiaalivaltion alasajo – mallia Saksasta? Blogi: Kaspar Hauser. 8.1.2014. Kulttuurivihkot. Viitattu 5.8.2014.
  15. ↑ Lepomäki 2010
  16. ↑ Erämaa, Ida: Ministeri Elina Valtosen vanha teksti nousi esiin – ”Pidän sen kirjoittamista virheenä” Iltalehti. 2.7.2023. Viitattu 18.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Deutschland_schafft_sich_ab&oldid=22008192”